Taloudelliset tekijät työväenvallankumouksen sytyttäjinä

Oikeiston suunnalta usein väitetään, että Suomen työväestö ja köyhät maatyöläiset nousivat vuonna 1918 sisällissotaan johtaneeseen kapinaan silkkaa ilkeyttään, tyhmyyttään ja kateuttaan. Kansa oli kuitenkin alkanut jakaantua kahtia jo kauan ennen syksyä 1917. Luokkasodan todelliset syyt ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Useimmat näistä syistä olivat luonteeltaan taloudellisia. Jotta ymmärtää miksi sotaan ajauduttiin on tarkaseltava tätä historiaa.

Syyrian Sisällissota

Syyrian veristä sisällissotaa on kohta sodittu 7 vuotta. Sen uhrimäärät ovat nousseet satoihin tuhansiin ja siitä seuranneet pakolaisvirrat ovat tärisyttäneet jopa pohjola lintukotoa. Ensimmäistä kertaa Suomi on joutunut tekemisiin niiden ongelmien kanssa, mitkä ovat olleet jo pitkään arkipäivää Lähi-Idässä ja Afrikassa. Syyrian sota onkin nauttinut suurta huomiota julkisuudessa, jos sitä verrataan esimerkiksi yhtälailla veriseen Jemenin sisällissotaan joka nauttii kansainvälisestä mediasokeudesta. Kuitenkin useimmilla ihmisillä oikealta vasemmalle on syntynyt sodasta ja sen osapuolista tekoineen suppea ja monin osin vääristynyt kuva.

Miten käy lähipalvelujen ja demokratian? Uusi suunta sote-uudistukselle

DSL järjesti yhdessä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton kanssa Suomen sosiaalifoorumissa 25.4.2015 seminaarin ”Miten käy lähipalvelujen ja demokratian? Uusi suunta sote-uudistukselle”. Seminaarissa korostettiin lähipalvelujen, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja riittävän rahoituksen merkitystä.

Jari Heinonen: Uuden hyvinvointimallin rakentamisessa tarvitsemme marxilaisuutta

Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat Kommunistisessa manifestissa vuonna 1848: ”Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten suhteiden alituinen järkkyminen, ainainen epävarmuus ja liikunta erottavat porvariston aikakauden kaikista muista”. Näin todella on tapahtunut. Kapitalistinen yhteiskunta on ollut jatkuvassa rakennemuutoksessa. Tätä muutosta Marx Lue lisää …

Camilla Kantola: Marx sosiologien käytössä – luokkatutkimuksesta Suomessa ja Britanniassa

Marxilaisuus on historiallisesti ollut tärkeä osa sosiologista luokkatutkimusta sekä Suomessa että Britanniassa. Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani molempien maiden sosiologisia tutkimusartikkeleita yhteiskuntaluokista vuosilta 1970-2010 ja niiden moninaisia teoreettisia taustoja. Marxilaisuus on noussut esiin Britanniassa eri tavoin kuin täällä.

Antti Ronkainen & Joel Kaitila: Luokkapolitiikka finanssikapitalismin kriisissä

Karl Marxin teoria kapitalismista kuvaa pääoman kasautumista epävakaana ja ristiriitaisena prosessina. Teorian etu suhteessa uusklassisiin, institutionaalisiin ja keynesiläisiin talousteorioihin on siinä, että se korostaa ristiriitojen ja luokkien kamppailujen merkitystä kapitalismin historiallisessa kehityksessä. Luokkaristiriidoista seuraa, että kriisit ovat kapitalistisessa talousjärjestelmässä välttämättömiä Lue lisää …

Toinen Pääoma–seminaari ja luokkakysymyksen paluu

Helsingissä vuosi sitten järjestetty Pääoma-seminaari sai jatkoa, kun Tampereen yliopistolla järjestettiin lokakuussa Toinen Pääoma –seminaari. Se kokosi salin täydeltä 70-luvun ”punaisen” Tampereen yliopiston kasvatteja ja tämän päivän opiskelijoita ja muita marxilaisesta kapitalismin kritiikistä kiinnostuneita.