
DSL:n julkaisema opas kunta- ja aluevaaleja 2025 kohti valmistautumiseen. Opas vapaasti hyödynnettävissä.
***
Sisällysluettelo
Opintokerhorungon idea ja käyttöohjeet
Opintokertakohtaiset ohjeet:
- Aloitustapaaminen: Orientoitumista
- Tulevaisuusdialogi: Missä näette yhteisönne viiden vuoden päästä?
- Vaalien aikataulu: Mitä ehdokas tarvitsee?
- Kuntapolitiikan perusteita (osa 1): Miten kuntapolitiikka ja hyvinvointialueet toimivat?
- Työpaja: vaaliteemat, minä poliittisena toimijana, resurssit
- Viestintä ja vuorovaikutus: Mihin ryhmämme pyrkii viestinnällään?
- Työpaja: sosiaalinen media, julkiset esiintymiset, mielipiteiden muodostaminen
- Kuntapolitiikan perusteita (osa 2): Mihin haluamme vaikuttaa kunnissa ja hyvinvointialueilla?
- Työpaja: puhe/puheenvuoro, katukampanja, vaalipaneeli
- Opintokerhon toiminnan arviointi
Liitteet
Lähteet
Kenelle ja mihin tarkoitukseen materiaali on tehty?
- Kunta- ja aluevaaleihin valmistautumiseen ehdokkaille, tukijoille ja muille vaalityössä mukana oleville.
- Puolueille ja valitsijaryhmille, joiden ainoa pyrkimys ei ole parlamentaarisessa järjestelmässä vaikuttaminen.
- Materiaalia voi soveltaa myös vaalien ulkopuolella käytettäväksi ylipäänsä kunta- ja hyvinvointialuepolitiikassa vaikuttamisesta kiinnostuneille yhdistyksille ja aktivisteille.
Opintokerhorungon tarkoitus on tukea 1) tiedon ja vastuiden jakamista osana kunta- ja aluevaaleihin valmistautumista sekä 2) pohdintaa vaalien merkityksestä oman poliittisen toiminnan ja viiteryhmän kannalta. Lisäksi se, mitä opintokerhoon osallistujat tavoittelevat, on hyvä määritellä jokaisen tapaamisen kohdalla erikseen.
Opintokerhorungossa on yhteensä kymmenen tapaamista ja yhden tapaamisen kesto on kahdesta kolmeen oppituntia. Yhden oppitunnin pituus on 45 minuuttia eli tapaamiskertoihin on hyvä varata 2–2,5 tuntia taukoineen. Tapaamiset voi järjestää joko lähitapaamisina, etänä tai mahdollisuuksien mukaan hybridinä.
Ehdotus tapaamisten rakenteeksi:
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite
15 min alkupiiri: millä fiiliksillä mukana, mitä odotuksia tai toiveita
75–105 min keskustelu- ja työskentelyosuus
10 min työnjako seuraavalle kerralle ja mitä on tehtävä ennen sitä
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
Opintokerhon rungossa on kuvattu tapaamiskertojen opiskeluaihe, kysymykset, joita on tarkoitus käsitellä sekä ehdotuksia työskentelytavoiksi. Jokaiselle kerralle kannattaa valita opintokerholaisten joukosta vastuuhenkilö(t), joka tutustuu aina kyseisen kerran ohjeisiin, huolehtii että ryhmällä on kaikki tarvittava materiaali käytössään, suunnittelee tapaamisen ja valmistautuu tukemaan ryhmää tavoitteiden mukaisessa toiminnassa.
Kerhon kuluihin voi hakea tukea DSL:n opintokeskukselta. Tuki on 12 euroa/oppitunti, kuitenkin enintään 60 prosenttia kerhon toiminnasta aiheutuneita menoja vastaava summa. Tuen saamisen edellytykset ovat:
- opintokerhosta on ilmoitettu sen toiminnan alkaessa DSL:n opintokeskukselle
- opintokerhossa on vähintään neljä jäsentä (joiden tulee olla täyttänyt 15 vuotta)
- opintokerhosta täytetään läsnäololista ja kerhon päiväkirja, jotka toimitetaan kerhon lopuksi tukihakemuksen liitteinä
- opintokerholla on ohjaaja ja toinen jäsen (tositetarkastaja), jotka vahvistavat toiminnan ja talouden oikeiksi
- opintokerholle ei haeta muuta kautta valtionapua.
DSL:n opintokeskukselle on hyödyllistä saada tieto, jos olette pitäneet opintokerhoa tämän materiaalin pohjalta, vaikka ette hakisikaan taloudellista tukea toiminnallenne. Lisätietoja opintotoiminnan tuista sekä yhteistyöstä DSL:n opintokeskuksen kanssa saa DSL:n kotisivuilta.
1. Aloitustapaaminen: orientoitumista
Tavoitteena on muodostaa jaettu ymmärrys opintokerhon tarkoituksesta ja toimintatavoista.
Tapaamisen rakenne
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite (kirjataan ne opintokerhon päiväkirjaan)
15 min alkupiiri: mitä kuuluu, mitä odotuksia tai toiveita? (täytetään osallistujalista)
75–105 min keskustelu- ja työskentelyosuus (sis. tauko)
- Turvallisemman tilan periaatteet (DSL:n versio löytyy kotisivuilta)
- Mitä osallistujat tahtoisivat opintokerhosta saada?
- Edellisen pohjalta, mitä päätätte yhdessä tavoitella (kirjatkaa tavoite opintokerhon päiväkirjaan)?
- Onko joitain kertoja, joille tarvitsisitte ulkopuolisen alustajan/alustajia?
- Sopikaa (alustavat) tapaamisajat
- Onko tapaamiskertojen järjestystä syytä muuttaa? Muutoksia voi toki tehdä myös myöhemmin.
10 min työnjako seuraavalle kerralle ja mitä on tehtävä ennen sitä
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
2. Tulevaisuusdialogi: Missä näette yhteisönne viiden vuoden päästä?
Tavoitteena on, että tapaamisen jälkeen osallistujilla on jaettu näkemys siitä, kuinka kunta- ja aluevaalit asettuvat osaksi toivottua tulevaisuutta. (Tarkempi ohje tulevaisuusdialogin vetämiseen liitteissä.)
10 min Tulevaisuusdialogimenetelmän esittely
15 min alkupiiri: mitä kuuluu, mitä odotuksia tai toiveita?
45 min kysymykset (voidaan miettiä ensin yksin ja sitten keskustella pienryhmissä)
- Mitä ilahduttavaa tulevien X vuoden aikana on tapahtunut?
- Mitä olette tehneet myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi?
- Mitä huolia teillä oli viisi vuotta sitten tästä asiasta ja mikä sai huolenne vähenemään?
15 min ryhmien edustajat esittelevät tiivistetysti ryhmän keskustelun
15 min kirkastakaa keskustelun pohjalta visio ja strategia ja kirjatkaa ne ylös
10 min Sopikaa seuraavan kerran vetäjät. Seuraavalle kerralle tulisi olla myös
koottuna vaalien ja siihen liittyvien tapahtumien aikataulu, tärkeät päivämäärät yms.
10 min Loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
3. Vaalien aikataulu: Mitä ehdokas tarvitsee?
Tavoitteena on, että osallistujat tekevät itselleen aikataulun ja suunnitelman, jonka avulla he pystyvät hahmottamaan tärkeät tapahtumat ja tehtävät tästä hetkestä vaaleihin asti.
Tapaamisen rakenne
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite (opintokerhon päiväkirja)
15 min alkupiiri: millä fiiliksillä mukana, mitä odotuksia tai toiveita (osallistujalista)
75–105 min keskustelu- ja työskentelyosuus (sis. tauko)
- Kuinka valmistautua kunta- ja/tai aluevaaleihin puolueen/valitsijayhdistyksen aikataulun ja vaalisuunnitelman pohjalta?
- Miettikää konkreettisesti, mitä kukin paikallaolija haluaa tehdä esimerkiksi näkyvyyteen (sosiaalinen media yms.), tukiryhmään ja julkisiin esiintymisiin (esim. vaalipaneelit, katukampanja) liittyen.
- Minkälaisia materiaaleja tarvitaan?
- Minkälaista koulutusta tai muuta tukea ja milloin?
- Minkälaisen esittelyn ehdokas tekee ja mitkä voisivat olla vaaliteemat?
- Kuinka paljon kullakin on mahdollisuuksia tai halua käyttää aikaa vaaleihin?
10 min Työnjako seuraavalle kerralle ja mitä on tehtävä ennen sitä. Miettikää myös,
onko aiheeseen hyvä perehtyä itsenäisesti jo ennen tapaamista. Esimerkiksi oman kunnan kotisivujen päätöksenteko-osio tai Vasemmistofoorumin Kestävä kunta -materiaalin johdanto.
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
4. Kuntapolitiikan perusteita (osa 1): Miten kuntapolitiikka ja hyvinvointialueet toimivat?
Tarkoituksena on lisätä osallistujien ymmärrystä kunnan- ja aluevaltuustojen toiminnasta, toiminnan reunaehdoista sekä osallistujien kannalta tärkeistä teemoista.
Tapaamisen rakenne
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite (opintokerhon päiväkirja)
15 min alkupiiri: millä fiiliksillä mukana, mitä odotuksia tai toiveita (osallistujalista)
75–105 min keskustelu- ja työskentelyosuus (sis. tauko)
- Päättävät elimet
- Talous
- Jokin tietty teema, esimerkiksi sukupuolitietoinen budjetointi, ympäristö, kasvatus ja koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut.
10 min työnjako seuraavalle kerralle ja mitä on tehtävä ennen sitä
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
5. Työpaja: vaaliteemat, minä poliittisena toimijana, resurssit
Tavoitteena on, että osallistujilla on tämän kerran jälkeen muodostettuna vaaliteemat, käsitys omista vahvuusalueistaan sekä nimilista ihmisistä, joiden kanssa muodostaa tukiryhmä tai edokkaiden tukiverkosto.
Tapaamisen rakenne
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite (opintokerhon päiväkirja)
15 min alkupiiri: millä fiiliksillä mukana, mitä odotuksia tai toiveita (osallistujalista)
75–105 min Työpajat (voidaan työskennellä pienemmissä ryhmissä tai käydä asiat yhteisesti läpi esimerkiksi 20–30 min/aihe)
- Vaaliteemat: ehdokkaan vaaliteemat ja -tavoitteet sekä mahdolliset kohde-/ tai viiteryhmät, joista ääniä voisi tulla
- Minä poliittisena toimijana: omat vahvuusalueet, vaikuttamisen paikat (sis. some), tavat toimia
- Resurssit: sekä taloudelliset (omat, puolueen/valitsijayhdistysten) että inhimilliset verkostot: tukiryhmän, ehdokkaiden keskinäisen tuen sekä muiden yhteyksien miettiminen
10 min työnjako seuraavalle kerralle ja mitä on tehtävä ennen sitä
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
6. Viestintä ja vuorovaikutus: Mihin ryhmämme pyrkii viestinnällään?
Tavoitteena on muodostaa jaettu käsitys siitä, minkälainen viestintä on vaikuttavaa ja asettaa tavoitteita ryhmän viestinnälle.
Tapaamisen rakenne
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite (opintokerhon päiväkirja)
15 min alkupiiri: millä fiiliksillä mukana, mitä odotuksia tai toiveita (osallistujalista)
75–105 min keskustelu- ja työskentelyosuus
- Missä viestintää tai vuorovaikutusta tapahtuu? Missä tavoittaa äänestäjät?
- Mikä on mahdollista? (Kuinka ihmisten mielipiteisiin voidaan vaikuttaa?)
- Mitkä ovat hyväksi koettuja keinoja?
- Mitä tulisi välttää?
- Miten tukea ehdokkaita ja kampanjassa mukana olevia?
- Vihapuheen tunnistaminen, väkivallan uhka ja niihin reagoiminen (ks. Väittelytaidoilla vihapuhetta vastaan -opas lähteistä)
10 min työnjako seuraavalle kerralle ja mitä on tehtävä ennen sitä
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
7. Työpaja: sosiaalinen media, julkiset esiintymiset, mielipiteiden muodostaminen
Tavoitteena on tehdä ehdokkaalle suunnitelma sosiaaliseen median käyttöön ja julkisiin esiintymisiin. Työpajassa muodostettuja mielipiteitä voi käyttää hyödyksi molemmissa tapauksissa.
Tapaamisen rakenne
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite (opintokerhon päiväkirja)
15 min alkupiiri: millä fiiliksillä mukana, mitä odotuksia tai toiveita (osallistujalista)
75–105 min Työpajat
- Sosiaalinen media: mitä alustoja ehdokas käyttää tai haluaa käyttää, minkälaista sisältöä tuottaa ja kuinka usein, onko tili(e)n näkyvyyttä tarpeen kasvattaa ja jos, niin miten? Miten poistaa kynnyksiä julkaista sisältöä?
- Julkiset esiintymiset: minkälaisia tilaisuuksia tiedossa (vaalipaneelit, katukampanja, puolueen tilaisuudet,…), mitä niistä on hyvä tietää ja kuinka valmistautua
- Mielipiteen muodostaminen: listatkaa asioita, joista olette jotain mieltä ja miettikää niille perusteluita
10 min työnjako seuraavalle kerralle ja mitä on tehtävä ennen sitä (vaaliohjelma
luettavaksi)
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
8. Kuntapolitiikan perusteita (osa 2): Mihin haluamme vaikuttaa kunnissa ja hyvinvointialueilla?
Tavoitteena on kirkastaa kunta- ja aluevaaliohjelman kärjet ja opetella viestimään niistä.
Tapaamisen rakenne
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite (opintokerhon päiväkirja)
15 min alkupiiri: millä fiiliksillä mukana, mitä odotuksia tai toiveita (osallistujalista)
75–105 min keskustelu- ja työskentelyosuus
- Mihin halutaan vaikuttaa ja miten se on mahdollista kuntapolitiikassa?
- Käykää läpi kuntavaaliohjelman vaatimuksia ja vaatimusten perusteluja
- Mitkä ovat yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä vaatimuksia? Entä mitkä eivät ja vaativat ehkä siksi vahvistamista laajemmilla perusteluilla?
- Kuinka hyvin ehdokkaan omat vaaliteemat menevät yhteen vaaliohjelman kanssa?
- Miten ehdokas voi hyödyntää vaaliohjelmaa omassa kampanjoinnissaan?
10 min työnjako seuraavalle kerralle ja mitä on tehtävä ennen sitä
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
9. Työpaja: puhe/puheenvuoro, katukampanja, vaalipaneeli
Tavoitteena on harjoitella puhumista sisällön muotoilun, katukampanjoinnin sekä vaalipaneeleiden näkökulmista.
Tapaamisen rakenne
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite (opintokerhon päiväkirja)
15 min alkupiiri: millä fiiliksillä mukana, mitä odotuksia tai toiveita (osallistujalista)
75–105 min Työpajat
- puhe/puheenvuoro
- katukampanja
- vaalipaneeli
10 min työnjako seuraavalle kerralle ja mitä on tehtävä ennen sitä
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
10. Opintokerhon toiminnan arviointi
Tavoitteena on arvioida opintokerhon toimintaa ja vetää siitä johtopäätökset toiminnan kehittämiseksi.
Tapaamisen rakenne
10 min todetaan aihe ja opintokerran tavoite (opintokerhon päiväkirja)
15 min alkupiiri: millä fiiliksillä mukana, mitä odotuksia tai toiveita (osallistujalista)
75–105 min keskustelu- ja työskentelyosuus
Opintokerhon toiminta (näistä maininta opintokerhon tukihakemukseen)
- Toteutuivatko kerhon tavoitteet?
- Mitä opittiiin? Kertausta!
- Mitä toiminnassa voisi parantaa?
Vaalityön arviointia
- Mitä taitoja vielä tarvitaan?
- Mihin pitäisi perehtyä lisää?
- Jos vaalit käytiin jo, mitä mieltä vaalituloksesta?
Vaalit osana pitkäjänteistä maailmanparannustyötä
- Palatkaa tulevaisuusdialogin muistiinpanoihin: miltä niitä tuntuu lukea nyt?
10 min Huolehtikaa, että teillä on tallessa osallistujaluettelo, opintokerhon päiväkirja sekä kuitit opintokerhon kuluista, jotta voitte täyttää tukihakemuksen DSL:n opintokeskukselle.
10 min loppupiiri: mitä sai tapaamisesta ja mitkä ovat seuraavat askeleet
LIITE 1
TULEVAISUUSDIALOGI
Mikä tulevaisuusdialogi on?
- tulevaisuusdialogi on interventio ryhmään, organisaatioon tai verkostoon ja liittyy toimintatutkimukselliseen traditioon
- se on työkalu, jolla voidaan kehittää omaa toimintaa järjestössä, työpaikalla jne.
Mitä dialogisuus on?
- dialogi ei ole vain puhumista, keskustelua, väittelyä, debattia
- dialogi on yritys ymmärtää toisiaan. Ei yrittäen väitellä, ei yrittäen keskustella – ainoastaan myötätuntoinen asenne
On muitakin käsityksiä, mutta kaikissa korostetaan dialogin erityisyyttä vuoropuheluun sitoutumisen, vastavuoroisuuden, kuuntelemisen ja yhteisen oivalluksen ja elämyksen mielessä. Dialogi on olemukseltaan ystävien keskustelua: kun ystävät yrittävät selviytyä monimutkaisista haasteista yhteistyöllä, yhdistämällä voimiaan, siinä auttaa dialogi.
Tulevaisuusdialogi?
- siinä siirrytään tulevaisuuteen ja muistellaan ’hyvää’ tulevaisuutta
- miksi hyvää tulevaisuutta?
- kysymys on epävarman, monimutkaisen ja auki olevan tulevaisuuden tutkimisesta yhdessä
- ei tulevaisuuden ennustamisen mielessä, vaan toisten ja omiin käsityksiin tutustumisen mielessä – ja samalla yhteisten toimintamahdollisuuksien oivaltamisen mielessä
Kun tehdään sitä yhdessä, niin se subjekti (tekijä), jonka asia pitäisi ratkaista on läsnä. Tämä monimutkainen (potentiaalinen) subjekti on siis tutustumassa itseensä – kuka minä olen? Mitkä ovat minun mahdollisuuteni tässä asiassa? On syntymässä potentiaalisesti uusi toimintayhteisö.
Dialogi järjestetään aina jossakin tilassa
- hyvä dialogi ja hyvä oppiminen edellyttävät hyvää tilaa
- tilan käsite on myös moni-ilmeinen: siihen kuuluu fyysinen, henkinen, emotionaalinen ja ajallinen tila
- tekniikalla voi tukea hyvää tilaa, mutta ihmisten kohtaamista se ei voi korvata
- dialogisuuden olennainen edellytys on luottamuksen kasvu
Kolminkertainen nykyhetki: tulevaisuusdialogissa on läsnä
- menneisyyden nykyisyys (muistaminen)
- nykyhetken nykyisyys (huomion kiinnittäminen, huomiointi, havaitseminen)
- tulevaisuuden nykyisyys (odotus, ennakointi)
- tulevaisuusdialogityöskentelyn tavoitteena on loihtia paikalle tämä kolminkertainen nykyhetki
Käytännön toteutus
- ulkopuolinen vetäjä tai kaksi vetäjää omasta ryhmästä: toinen johtaa puhetta ja toinen havainnoi, kirjaa dialogisuuden kehittymistä ja tekee muistiinpanot
- alla olevat kysymykset käydään ensin läpi pienemmissä ryhmissä (3–7 henkeä) ja sen jälkeen ryhmien ajatukset esitellään lyhyesti muille
Mikä vuosi ja minkä silloin tiedetään olevan ajankohtaista?
Siirrymme “ihmeenomaisesti” tulevaisuuteen vuoteen xxxx kuukauden X. päivään:
Aloittakaamme tulevaisuuden muistelu:
Kysymykset:
1. Asiat ovat kannaltasi edenneet myönteisesti. Mistä sinä olet omalta kannaltasi erityisen ilahtunut?
2. Mitä sinä itse teit myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja ketkä olivat tärkeimmät yhteistyökumppanisi tässä?
3. Olitko huolissasi X vuotta sitten jostain tähän asiaan liittyvästä ja mikä sai huolesi vähenemään?
d. milloin tämä tapahtui
e. voitko kertoa tarkemmin
f. oliko ne yhteistyökumppanit jo silloin X vuotta sitten sinun tiedossasi
- Kun eri ryhmien ajatukset on jaettu yhteisesti, poimitaan ajatuksista tärkeimmät kohdat visioon ja strategiaan. Käydään dialogia, jossa kysymme toisiltamme: mitä me haluamme ja miten me voisimme sen yhdessä saavuttaa.
Visio ja strategia lyhyesti: Eli mikä on toivottava tulevaisuus ryhmänne kannalta vuonna X? Mitä valintoja on tehty, minkälaisia keinoja käytetty siihen pääsemiseksi? Koittakaa kuvata toimintaa mahdollisimman konkreettisesti. Kirjatkaa ylös keinoja ja huomioita.
Lopetus
Tämä voisi olla ensimmäinen sarjassa dialogeja, siis voidaan järjestää jatkoa – toinen sessio, ja siksi tehdyt muistiinpanot ovat avuksi.
Kaikki dialogiset tapahtumat, olivatpa ne ryhmän sisäisiä, ryhmien välisiä, organisaation sisäisiä tai niiden välisiä, herättävät ideoita uusista yhteistyön ja kohtaamisen mahdollisuuksista ja toteutustavoista.
Kuten tulevaisuusdialogissakin tulee selvästi esille, tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt.
LIITE 2
ERILAISET OPINTOKERHOTAPAAMISEN MUODOT
Toistuvat rakenteet
Tässä opintokerhorungossa toistuu tietty rakenne suurimmassa osassa tapaamisia. Rakenteen on tarkoitus auttaa ryhmää asettumaan aiheen äärelle sekä rytmittää tapaamista. Parhaimmillaan tuttu rakenne tuo turvaa ja tukee sekä yhteistä työskentelyä että yksittäisiä osallistujia. Ajallisesti alun ja lopun toistuvat rakenteet vievät noin 45 minuuttia, jolloin työskentelyyn jää aikaa 75–105 minuuttia taukoineen riippuen siitä, ovatko kokoontumiset kahden vai 2,5 tunnin mittaisia. Rakenteita saa toki muokata mieleisekseen, mutta alla lyhyesti perustelut eri osille.
- Aloitus: Aiheen ja tavoitteen toteaminen alkuun on hyvä tapa suunnata ryhmän työskentelyä. Ihmiset usein saapuvat paikalle viime tingassa, joten tämä osuus helpottaa myös aikataulussa pysymistä.
- Alkupiiri: Yhteisestä aiheesta ja tavoitteesta riippumatta ihmisillä on myös omia ajatuksia ja tilanteita, jotka vievät huomiota. Näiden tekeminen näkyväksi alkupiirin aikana voi helpottaa keskittymistä työskentelyosuuden aikana.
- Työskentelyosuus (sis. tauko tai tauot): Erilaiset tavat järjestää työskentelyosuus on esitelty alla.
- Työnjako seuraavalle kerralle: Jos seuraavan kerran suunnittelulle ei varattaisi aikaa opintokerhon tapaamisessa, jäisi se tehtäväksi tapaamisen jälkeen. Asian käsittely yhdessä tekee mahdolliseksi kaikkien osallisten paikalla olemisen ja sen, etteivät tehtävät kasaannu.
- Loppupiiri: Loppupiiri on mainio tapa tehdä opintokerhon toiminnan arvioinnista rutiinin, joka tekee mahdolliseksi toiminnan kehittämisen. Lisäksi lopussa lausutut ajatukset opintokerhon annista sekä seuraavista askelista auttaa osallistujia omassa toiminnanohjauksessa.
Keskustelu
Yhteinen keskustelu opintokerhotapaamisen aiheesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä on ehkä kevyin tapa toteuttaa yksittäinen tapaaminen. Samalla se on mainio tapa jakaa ryhmässä olevaa osaamista ja oppia toisilta. Keskustelu vaatii kuitenkin vetäjältä huomiota, että yleisen keskustelun lisäksi tapaamisesta jää myös jotain johtopäätöksiä, jotka auttavat eteenpäin työskentelystä. Jos tavoitteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, täytyy huolehtia myös puheenvuoroihin käytetyn ajan tasaisesta jakautumisesta. Keskustelu on kuitenkin taito, jossa voidaan harjoitella sitä, että ryhmän jäsenet oppivat yhä paremmin huomioimaan sekä toisensa että edistämään ryhmän tavoitteiden saavuttamista.
Työpajat
Asioiden tekemisestä puhuminen on vielä kaukana itse tekemisestä. Siksi opintokerhon rungossa on useille kerroille ehdotuksena käyttää työskentelytapana työpajoja. Näin osallistujat pääsevät oikeasti tekemään omaa vaalityötään ja edistämään yhteistä kampanjaa jo opintokerhotapaamisissa eikä kaikki työ jää muulle ajalle.
Työpajat vaativat kuitenkin jonkin verran valmistelua onnistuakseen. Työpajan aikana ei ole tarkoitus keskustella siitä, mitä työpajassa tehtäisiin vaan päästä oikeasti tekemään.
Alustukset
Erityisesti sellaisissa aiheissa, joista ryhmällä itsellään ei ole paljoa pohjatietoa, voi alustus olla hyvä tapa johdattaa aiheeseen. Alustuksen on syytä olla riittävän lyhyt ja jäsennelty, että sen ajatukset pystyy kerralla omaksumaan. Näin jää myös aikaa keskustelulle, joka on välttämätöntä ryhmän jaetun ymmärryksen muodostamiseksi ja opitun sisäistämiseksi. Alustajaksi voi pyytää ulkopuolista asiantuntijaa tai joku ryhmän jäsenistä voi ottaa tehtäväkseen perehtyä aiheeseen etukäteen.
Jotain muuta, mitä?
Tässä oli vain muutama esimerkki erilaisista työskentelytavoista. Esimerkiksi eri opintokeskuksilla on oivallisia oppaita erityisesti osallistavista työtavoista. Myös DSL:n opintokeskuksen Oppiva opintokerho -oppaassa on esitelty laajemmin oppimiseen liittyviä ajatuksia, joihin tämäkin materiaali perustuu.
DSL:n opintokeskuksen Oppiva opintokerho -materiaali: https://www.desili.fi/wp-content/uploads/2020/06/Oppiva-opintokerho-raaka.pdf
KSL:n Osallistavat menetelmät – Vinkkejä ja virikkeitä kouluttajalle: https://www.ksl.fi/julkaisut/osallistavat-menetelmat-vinkkeja-ja-virikkeita-kouluttajalle/
Opintokeskus Siviksen Toiminnallisia menetelmiä: https://www.opintokeskussivis.fi/app/uploads/2023/12/Toiminnallisia-menetelmia.pdf
LÄHTEET
Vasemmistofoorumin Kestävä kunta -materiaali: https://www.ksl.fi/julkaisut/kestava-kunta/
Väittelytaidoilla vihapuhetta vastaan (Julian Honkasalo, 2020): https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00361/2762edfe-7471-4408-932a-596477a80736.pdf