Kansainvälistä naistenpäivää vietetään huomenna lauantaina 8.3. DSL kannustaa jäsenjärjestöjään ja kaikkia muita osallistumaan Helsingin naistenpäivän marssille, jonka ohjelma alkaa Senaatintorilla lauantaina klo 13. Marssijoiden toivotaan pukeutuvan mustaan tai pinkkiin. Lisätiedot marssille osallistumiseen näet täältä (avautuu uuteen välilehteen)!
Päivällä on työväenluokkainen alkuperä. Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa elokuussa 1910 pidetyssä konferenssissa Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata naista 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän. YK-päivien listaan se otettiin vuonna 1975.
DSL on koostanut kattavasta materaalipankistamme löytyviä opintomateriaaleja liittyen naisten oikeuksiin, vasemmistolaiseen feministiseen luokkataisteluun sekä historian ja tämän päivän kamppailukysymyksiin yhdenvertaisuudessa ja ihmisoikeuksissa.
Ehdottomana kirjavinkkinä suosittelemme DSL:n julkaisemaa Mirjam Vire-Tuomisen ajatonta kirjaa “Kuka oli Rosa Luxemburg?“, jonka uusintapainoksessa on sosiologi Camilla Kantolan uudet alkusanat.
Aineistoja
Tiina Sandberg – Pohjoismainen tasa-arvoparadoksi ja miten se syntyy: “Kuvaan teille tässä artikkelissa ensin Suomessa vallitsevaa tilannetta naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen. Sen jälkeen lähestyn historiallisten kehityskulkujen kautta kysymystä militarismista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.”
Camilla Kantola – Marxilaisia ja Marxia lähellä olevia yhteiskuntateoreetikko- ja -filosofinaisia: Alustus DSL:n Marx-opiston kesätapaamisessa Vähäjärven kurssikeskuksessa, Hämeenlinnan Hauholla 5.8.2021.
Jari Karttunen – Thomas Sankara & naisten vallankumous: Alustus DSL:n Marx-opiston kesätapaamisessa Vähäjärven kurssikeskuksessa, Hämeenlinnan Hauholla 7.8.2021.
Jari Karttunen – Thomas Sankara & Afrikan oikeamielinen vallankumouksellinen: “Thomas Sankara on merkittävä monessakin mielessä. Hänen voidaan katsoa olevan viimeinen onnistunut marxilainen vallankumouksellinen, joka on onnistunut tavoitteessaan kapitalistisen vallan kumoamisessa omassa maassaan. Lisäksi hänen teoriansa olivat hyvin edistyksellisiä ja tarjoavat mielenkiintoisia vastauksia siihen, kuinka moderni marxilainen ja kommunistinen liike voi yhdistää luokkataistelun, ympäristötietoisuuden ja jopa feminismin osaksi samaa sosialismiin pyrkivää käytännön luokkataistelua.”
Rauhan ja kestävän kehityksen ministeriö: Ulla Klötzer piti alustuksen rauhan ja kestävän kehityksen ministeriön perustamisen aloitteesta Naiset Rauhan Puolesta -liikkeen seminaarissa Villa Salinissa 30.10.2021.
Jari Karttunen – Proletariaattinen solidaarisuus: Artikkeli tutkailee syitä sille, miksi kamppailu rasismia, homofobiaa ja sovinismia vastaan ovat erottamaton osa luokkataistelua.
Camilla Kantola – Rosa Luxemburg ja nykypäivän sosiaaliset liikkeet: Alustus DSL:n kehittämisseminaarissa Jyväskylässä 4.12.2021.
transform! europen katsaus feministisiin kamppailuihin (maaliskuu 2019): “Naisten aseman historiasta tiedämme, että sosiaaliset muutokset vaikuttavat ensiksi yhteiskunnan heikoimpiin. Nykyinen ”luokkasota ylhäältä päin” seuraa tätä samaa, monotonista käsikirjoitusta: vanhukset, sairaat, maahanmuuttajat, köyhät ja kouluttamattomat – joiden joukossa on monia naisia taloudellisen ja seksuaalisen riiston seurauksena – ovat leikkauspolitiikan ensimmäisiä uhreja. He ovat ensimmäisiä, joiden sosiaaliset verkostot alkavat purkaantua. Monissa maissa ympäri maailmaa naiset nousevat vastarintaan ja vaativat itselleen sen, mitä patriarkaalinen, kapitalistinen yhteiskunta heiltä kieltää. Lakkojen, mielenosoitusten ja muun vastarinnan keinoin he keräävät huomiota vaatimuksilleen.”