Demokraattisen sivistysliiton kehittämisseminaari järjestettiin 7.9.2019 Jyväskylän Sepänkeskuksessa. Tapahtumassa vedettiin suuntaviivoja liiton toiminnalle kaudelle 2020-2021. Lisäksi keskustelun aiheena oli Eurooppa-tiedotus –hanke vuodelle 2020.
Ennen keskustelua ja ajatustenvaihtoa kuultiin kuitenkin Jyväskylän Yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Krögerin alustus aiheesta “Vanhuspalvelujen ongelmakohtia.” Samalla kun ihmiset Suomessa elävät yhä vanhemmiksi, muuttuvat myös vanhuspalveluiden toteuttamisen haasteet. Erityisesti lisääntymään päin ovat erilaiset muistiin liittyvät sairaudet, eritoten dementia. Samaan aikaan kun muistisairauksista kärsivien vanhusten lukumäärä on kasvanut, on laitospaikkoja vähennetty ja resursseja siirretty vanhusten kotihoitoon.
Kotihoidon painottaminen laitoshoidon kustannuksella heijastelee viime aikaisten oikeistohallitusten harjoittamaa uusliberalistisesta talouspolitiikkaa. Vastuuta siirretään yhteisöltä yksilön harteille. Yksilöt ovat kuitenkin yhteisöjä haavoittuvaisempia markkinavoimien sanelulle. Yksi esimerkki tästä on se, että aiemmin suuret laitostoimijat onnistuivat tinkimään lääkkeiden hinnasta, koska niiden ostamat erät olivat niin suuria. Yksin kotonaan asuvalla vanhuksella ei tällaista tinkimävaraa ole, vaan hän joutuu ostamaan lääkkeensä lääkevalmistajien määräämällä hinnalla.
Laitoshoidon vähentyessä kasvaa myös vanhusten omaisten tarjoaman avun merkitys. Tämä asettaa epätasa-arvoiseen asemaan sellaiset vanhukset, joilla lähiomaisia ei ole. Vaikka laitoshoidon määrä ei Suomessa vastaa sen tarvetta, on Suomessa myös kotihoitoa vähiten tarjolla pohjoismaista. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jääkin hännänhuipuksi vanhusten palvelujen osalta. Tämän väitteen todentavat tilastot: siinä missä Ruotsi ja Norja käyttävät 2,2% BKT:stään vanhustenpalveluihin, käyttää Suomi vain 1,6%. Pelkkiä sosiaalimenoja tarkasteltaessa käy ilmi, että Suomi käyttää 12,6% sosiaalimenoistaan vanhustenpalveluihin. Samaan aikaan Ruotsi käyttää 18,6% ja Norja 23,4%. Suomella on siis runsaasti petrattavaa, jotta saavutetaan pohjoismainen taso.
Krögerin esityksessä oli valtavasti mielenkiintoista materiaalia, tutustu dioihin täällä.
Teppo Krögerin esityksen jälkeen DSL:n pääsihteeri Jari Karttunen käytti puheenvuoron, jossa hän muistutti jäsenjärjestöjen edustajia niistä peruspilareista, joiden varaan kaiken DSL:n järjestämän opintotoiminnan tulisi rakentua. Voidaan argumentoida, että DSL on ainoa todellinen työväen sivistysjärjestö. DSL:n keskeisinä periaatteina ovat maailmanlaajuinen solidaarisuus, sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus sekä rauhan, humanismin, marxismin ja sosialismin aatteet.
Karttunen loi katsauksen menneeseen vuoteen ja mainitsi joitain esimerkkejä DSL:n viime aikaisesta toiminnasta, jotka ovat heijastaneet noita periaatteita. Opetustoimintaa on järjestetty kaikkien DSL:n teemojen ja tavoitteiden tiimoilta. Liiton oman opetustoiminnan keskiössä on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Marx-opisto. Opintotoiminnan lisäksi DSL on välittänyt monipuolista kirjallisuutta opintokeskuksen kirjamyynnin kautta. DSL:n omaa marxilaista tutkimus- ja julkaisutoimintaa edusti hyvän vastaanoton saanut Utopia työkaluna -kirja. Tulevia kirjajulkaisuja ovat työttömyyttä ilmiönä tutkaileva Anssi Ylirönnin Valintamme ei kohdistunut sinuun sekä DSL:n tuottama kurdinkielinen käännös teoksesta Lapset ja perheväkivalta. Lisäksi liiton sisäisiä prosesseja on vahvistettu esimerkiksi viestinnän saralla palkkaamalla toimistolle työntekijä uuteen järjestösihteerin rooliin.
Tilaisuuden keskusteluosassa kuultiin jäsenjärjestöjen edustajilta ehdotuksia liiton toiminnalle 2020-2021. Ensi vuonna tulee Leninin syntymästä kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi jäsenjärjestöjen väki toivoi Lenin-aiheisia opintotilaisuuksia ja osalla jäsenjärjestöjä sellaisia oli jo suunnitteilla. Pohdittiin kuinka saada DSL tunnetummaksi ja laajempipohjaiseksi. Tässä tavoitteessa voisi auttaa Marx-opiston profiloiminen vahvemmin DSL:n opintotoiminnan lippulaivaksi ja siihen panostaminen. Vaikka yleinen kiinnostus Marxin ajattelua kohtaan tuntuu olevan nousussa, huomautettiin, että perusasioiden ja perustermistön hallinnassa monella on haasteita, joten näiden opetukseen toivottiin panostusta.
Jäsenjärjestöjen suunnalta toivottiin myös DSL:n opintomateriaalien kehittämistä. Ehdotettiin esimerkiksi verkkosivun opintomateriaalien järjestämistä luettelomuotoon, jolloin niiden selaaminen helpottuisi. Toivottiin myös opintomateriaalien kehittämistä kokonaisten kurssien suuntaan. Esimerkiksi tästä nostettiin 70- ja 80-luvuilla tuotetut opintovihkot, joiden avulla saattoi opiskella yksin tai ryhmässä. Tähän tarpeeseen DSL onkin jo osaltaan pyrkinyt vastaamaan esimerkiksi suunnittelemalla Marx-opiston kesätapaamisen temaattiseksi kokonaisuudeksi, jonka materiaalien pohjalta on mahdollista järjestää opintotoimintaa verkkosivuilta löytyvien diojen ja videoiden avulla. Materiaalipankin monipuolistamiseksi ja kehittämiseksi DSL tarvitsee myös jäsenjärjestöjen apua ja muistuttaakin opintotilaisuuksien ja –kerhojen järjestäjiä toimittamaan tuottamansa opintomateriaalit liiton sivuille kaikkien käyttöön.
Tilaisuuden lopuksi keskusteltiin Eurooppa-tiedotus –hankkeesta vuodelle 2020. Kehiteltiin runsaasti ideoita aiheiksi, joiden ympärille järjestää opintotilaisuuksia Eurooppa-tiedotus –hankkeen puitteissa. Kuinka EU:n solmimat kauppasopimukset, kuten CETA, vaikuttavat Suomeen? Kuinka EU-lainsäädäntö on vaikuttanut Suomen työlainsäädäntöön? Ylläpitääkö EU luokkayhteiskuntaa Euroopassa? Miten EU:n puolustusta kehitetään? Entäpä suhdetta Natoon? Minkälainen on EU:n energiapolitiikka ympäristökriisin aikakaudella? Lisäksi esiin nousivat fasismin uusi nousu Euroopassa sekä siirtolaisuuskysymykset. Kaikista näistä voidaan lähteä kehittelemään sisältöä Eurooppa-tiedotukseen. DSL pyytää jäsenjärjestöjä pitämään toimiston ajan tasalla suunnitelmista Eurooppa-tiedotus -hankkeen tiimoilta.