Tavara oli yhden työryhmän aiheena DSL:n Marx-opiston talvitapaamisessa 12.-13.3.2022. Tämä materiaali on ryhmän tuotosta.
Mitä tavara tarkoittaa marxilaisessa kontekstissa ja millainen sen luonne on?
Elämme tällä hetkellä tavarantuotannon yhteiskunnassa. Lähes kaikesta on tullut tavaraa kapitalismin, markkinatalouden oloissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki esineet olisivat tavaraa. Kysymys yleisölle, mikä tässä yhteiskunnassa voisi olle esine, mutta ei tavaraa?
Tavara on mahdollisesti hiukan huono suomennos sanalle, parempi olisi hyödyke. Hyödyke pitäisi sisällään laajemmin erilaisia asioita, kuten kuorma-auto, koodinpätkä tai vaikka laulu. Tavarallahan voidaan tarkoittaa kaikkea näistä, silloin kun ne ovat markkinataloudelle alistettuja.
Miten tämä eroaa arkijärkisestä ajattelusta?
Kaikki tavarat ovat esineitä tai olioita, mutta kaikki esineet tai oliot eivät ole tavaroita. Esineen ja olion ero? Tämä vaatii tarkennusta suomenmarxilaisissa opintomateriaaleissa. Tavarantuotannossa yhteiskunnassa toimitaan markkinoiden käskyjen mukaisesti. Tällöin tavaraa ei tuoteta tarpeeseen, vaan ilman suunnitelmaa. Yleisökysymys: Kertokaa esimerkki suunnitelmallisesta tuotantoprosessista.
Mitä tarkoitetaan tavarafetisismillä ja mitä seurauksia tällä on?
Tavarafetisismillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen hankkii tavaran sen vaihtoarvon vuoksi, eikä sen todellisen arvon vuoksi. Esimerkiksi ihminen haluaa hankkia tietyn merkin tuotteita, vaikka ne olisivat kalliimpia ostaa, kuin vastaava eri merkkinen tuote. Yleisökysymys: mihin toiseen määritelmään tavarafetisismi usein sekoitetaan. → mitä materialismi sitten on?
Miksi tavaran olemus on tärkeää ymmärtää?
Tavaran olemus on ymmärrettävä, ennen kuin voi ymmärtää lisäarvon. Tavaran todellinen arvo, eli yksinkertaistaen siihen käytetyt materiaalit ja työvoima, ei ole sama kuin tavaran myyntihinta. Sen sijaan tuotantokoneiston omistaja laittaa tavaran myyntihinnaksi summan, joka on enemmän, kuin tavaran todellinen arvo. Tätä todellisen arvon ylittänyttä osaa kutsutaan lisäarvoksi. Toisin sanoen tavaran lisäarvo on varastettu työläiseltä.
Onko sosialismissa tavarantuotantoa? Onko kommunismissa tavarantuotantoa?
Miten selittäisit tavaran käsitteen jollekulle, joka ei koskaan lukisi edes Pääoman ensimmäistä lukua?
Meidän ryhmä ottaisi jonkin arkipäiväisen tavaran esimerkiksi. Vaikka kännykän. Kysytään henkilöltä, että mitä kaikkea on tarvittu siihen, että tämä kännykkä on meillä nyt kädessä. Luultavasti hän mainitsee raaka-aineet, mahdollisesti energia. Joku jo arvaa seuraavan, eli tavaraan käytetyn työvoiman. Elikkä tähän tavaran arvo määrittyy näistä osasista, onko se myyty sulle kaupassa sillä samalla arvolla? Ei ole, siihen on laitettu hinnaksi isompi, kuin sen arvoon on mennyt. Kuka saa sen lisäarvon? Miten lisäarvon saanut osallistui tavaran tuotantoon? Ei mitenkään. Tarvitaanko yksityistä omistajaa, jos voidaan omistaa yhdessä?