DSL:n opintokeskuksen järjestökouluttaja Jiri Mäntysalo:
DSL:n opintokeskuksen Järjestäydy muuttamaan maailma – Johtajuus liikkeissä -kurssi pohjautuu organisaattori ja sosiologi Marshall Ganzin käsitykseen siitä, että johtajuus on olennainen osa järjestäytymistä ja opittavissa oleva taito. Oleellisinta on ennen kaikkea se, miten johtajuudella mahdollistetaan ihmisten yhteistä toimintaa tavalla, joka rakentaa pitkäjänteistä voimaa ja joka muuttaa maailmaa.
Sain itse kunnian osallistua Johtajuus liikkeissä -kurssin pilottiin syksyllä 2025. Avaan tässä tekstissä havaintojani johtajuudesta, sen merkityksestä yhteisöissä sekä omakohtaisia kokemuksia ganzilaisten oppien soveltamisesta järjestöön, jossa toimin vapaa-ajallani.
Johtajuus liikkeissä -kurssin ajatus on jalkauttaa tapaamisissa ja kurssimateriaalissa käsiteltävät opit ja harjoitteet yhteisöön, jossa itse toimii. Yhteisössä toteutetaan kurssiprojektia ja sen tavoitteena on saavuttaa muutos, jonka väliaskeleet ja päämäärä on määriteltävissä ja mitattavissa konkreettisesti. Projektia voi lähteä ajattelemaan vaikkapa yhteisössä vastaan tulleena ongelmana, jonka haluat ratkaista.
Moni on varmasti ollut tilanteessa, jossa kaikki ovat periaatteessa samaa mieltä jonkin asian tärkeydestä, mutta kukaan ei silti tee mitään.
Valitsin oman kurssiprojektini yhteisöksi Vantaan Rauhanpuolustajat, koska arvelin sen olevan sopiva järjestö ganzilaisten oppien soveltamiseen ja nopeaan toimintatapojen muutosten arviointiin vaikutusten osalta. Vantaan Rauhanpuolustajissa yhdistyy kaksi mielenkiintoista elementtiä; se, että järjestöllä on pitkä historia ja vakiintuneet toimintatavat ja -kulttuuri sekä toisaalta se, että aktiivien porukka on tiivis ja sopivan joustava luovimaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
Marshall Ganzin oppien pohjalta koottu Organizing: People, Power, Change -opas toimii Johtajuus liikkeissä -kurssin materiaalina. Opas on erinomainen. Se on äärettömän hyvin jäsennelty, rakenne on selkeä ja aiheita lähestytään havainnollistavien ja tarkentavien esimerkkien avulla. Opas sopii mainiosti myös itseopiskeluun, mutta opit ja harjoitteet heräävät eloon ja tulevat hyödyllisiksi vasta, kun niitä sovelletaan käytännössä yhteisössä.
Moni saattaa miettiä, mitä johtajuus tarkoittaa esimerkiksi sellaisissa yhteisöissä, jotka pyrkivät toimimaan horisontaalisesti tai valtarakenteita purkavasti. Johtajuutta käsitteenä on osassa yhteisöjä tietoisesti vältetty. Huomioon otettava tulokulma on se, että johtajuus on lopulta väistämätöntä, ja että yksilöiden kautta tapahtuvaa johtajuutta on tosiasiallisesti myös yhteisöissä, joiden rakenteet eivät sitä virallisesti tunnusta.
Tämä saattaa näkyä esimerkiksi siten, että tiettyä henkilöä tai henkilöitä arvostetaan yhteisössä muita enemmän heidän aiemman vaikuttamisensa tai asemansa puolesta ja tällöin heidän näkemyksensä painavat muita enemmän päätöksenteossa. Heillä voi myös olla hallussaan sellaista (hiljaista) tietoa, jota muilla ei yhteisössä ole ja se voi synnyttää vallan keskittymistä, vaikka edes kyseinen henkilö itse ei kokisi harjoittavansa vallankäyttöä.
Johtajuus liikkeissä -kurssin tarkoituksena on tunnustaa johtajuuden olemassaolo yhteisössä, jotta edellä mainittujen esimerkkien kaltaisten tilanteiden ratkaisu on suoraviivaisempaa. Ennen kaikkea johtajuus ganzilaisittain tähtää yhteisön toimintakyvyn kasvattamiseen. Tämä tarkoittaa suurempaa valtaa vaikuttaa maailmanmenoon sekä rakenteita, joissa johtajuutta on mahdollista opettaa, oppia ja jakaa. Rakenteiden pohjalta syntyvä järjestäytyminen ei ole yksilösuoritusten varassa ja mahdollistaa kestävämmän ja paremmin skaalautuvan toiminnan.
Ganzin lähestymistapa lähtee siitä, että ihmiset sitoutuvat merkitykseen: siihen, miksi jokin asia koskettaa juuri heitä ja miksi siihen pitäisi tarttua nyt eikä joskus myöhemmin.
Kurssin ytimessä ovat Ganzin viisi johtajan taitoa: tarinankerronta, suhteiden muodostaminen, tiimien rakentaminen, strategia ja mitattavien tavoitteiden kautta jäsentyvä toiminta. Käsitteet ja opit saavat kunnolla lihaa luiden ympärille, kun niiden vaikutus ja toimintatapojen uudistaminen alkavat näkyä käytännön toiminnassa.
Suuremmat muutokset vaativat aikaa, mutta jo yksittäistenkin konstien soveltaminen käytäntöön tuottaa näkyvää muutosta.
Tarinat kantavat
Tarinankerronta nousee Ganzin johtajuuden ja organisoinnin ajattelussa keskeiseksi siksi, että pelkkä tieto tai analyysi ei yleensä riitä liikuttamaan ihmisiä toimintaan. Moni on varmasti ollut tilanteessa, jossa kaikki ovat periaatteessa samaa mieltä jonkin asian tärkeydestä, mutta kukaan ei silti tee mitään.
Ganzin lähestymistapa lähtee siitä, että ihmiset sitoutuvat merkitykseen: siihen, miksi jokin asia koskettaa juuri heitä ja miksi siihen pitäisi tarttua nyt eikä joskus myöhemmin. Kun tätä osaa rakentaa, keskustelu muuttuu abstraktista konkreettiseksi. Yhtäkkiä kyse ei ole enää vain mielipiteestä, vaan yhteisestä kokemuksesta ja jaetusta syystä toimia.
Myös monet kansainväliset kokemukset tukevat tarinoiden merkitystä vaikuttamisessa, yhteisön tunnettuuden edistämisessä sekä esimerkiksi jäsenhankinnassa ja uusien yhteyksien ja liittolaissuhteiden rakentamisessa.
Vantaan Rauhanpuolustajien toiminnallinen ote ja viestinnällinen tyyli on ollut pitkälti tietoa ja tutkimuksia korostava. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta on myönnettävä, että pelkästään niiden avulla on ollut hankaluuksia nostaa toiminnan profiilia paikallisesti, tehdä järjestöä tunnetuksi ajamiensa teemojen kautta tai sitoutettua uutta väkeä mukaan vaikuttamiseen.
Olemme järjestäneet erinomaisia keskustelutilaisuuksia monipuolisista aiheista asiantuntevien puhujien kera, mutta ne eivät ole riittäneet toiminnan nostamiseen uudelle tasolle. Aktiiviporukka on pysynyt melko lailla vakiona viime vuodet. Aktiivien omakohtaiset kokemukset ja kiinnostavat yksityiskohdat toimijuudesta ovat puuttuneet viestinnästä.
Pelkkä “Tule mukaan!” harvoin riittää, mutta kun mukaan liitetään merkitys, tunne ja kokemus siitä, että tällä on väliä, kynnys osallistua madaltuu selvästi ja samaistumispintaa alkaa löytymään.
Kurssiprojektini osana lähdin kokeilemaan tarinankerronnan jalkauttamista järjestön aktiivien tapaamiseen, jossa harjoittelimme yhdessä laatimalla aktiivien kesken omat tarinat Ganzin kolmiosaisen rakenteen avulla:
- Story of Self – Mitä ko. asia tai yhteisö tarkoittaa minulle ja miksi olen päättänyt lähteä toimintaan mukaan?
- Story of Us – Mitä arvoja yhteisö jakaa ja millaiset kokemukset ovat vaikuttaneet yhteisöön?
- Story of Now – Millaisia kiireellisiä haasteita ja tehtäviä yhteisöllä on tällä hetkellä ja mitä yhteisö kannustaa ihmisiä tekemään ja valitsemaan?
Yhteen tarinan osaan oli varattu noin minuutti eli kokonainen tarina oli kestoltaan noin kolme minuuttia. Yhteinen kokemus näiden tarinoiden kertomisesta toisille sekä palautteen vastaanottaminen ja antaminen oli meillä hyvin myönteinen.
Tarinoilla on varmasti yhteisössä kuin yhteisössä monenlaista arkista käyttöä. Kyse on esimerkiksi siitä, miten uusia ihmisiä kutsutaan toimintaan. Pelkkä “Tule mukaan!” harvoin riittää, mutta kun mukaan liitetään merkitys, tunne ja kokemus siitä, että tällä on väliä, kynnys osallistua madaltuu selvästi ja samaistumispintaa alkaa löytymään.
Hyvä tarina toimii ikään kuin “hissipuheena”, jolla saa niin tutut kuin tuntemattomatkin ihmiset kärryille toiminnan merkityksestä ja tarpeellisuudesta, ja joka kutsuu johonkin. Tarinoita pystyy myös sujuvasti soveltamaan eri tyylisinä ja eri muodoissa riippuen kohderyhmästä ja tilanteesta.
Keskustelun voimaa
Yhteisö ei voi toimia ilman ihmisiä ja heidän välisiä suhteita. Ganz korostaa, kuinka esimerkiksi kampanjoissa alustoja tärkeämpää on suhteiden rakentaminen. Ajatus tekee aika armottoman selväksi sen, että ilman luottamusta ei synny sitoutumista, ja ilman sitoutumista ei synny kestävää toimintaa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että järjestäytyminen ei voi nojata pelkkiin yleisviesteihin, somepostauksiin tai kampanjoihin, vaan tarvitaan aitoa vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Sekä yhteisön toimintamuodoissa että sisäisissä toimintatavoissa vuorovaikutusta ja kontaktia ihmisiin on erityisen tärkeää kehittää.
Kahdenväliset keskustelut yhteisön jäsenten välillä, kuunteleminen ja keskinäinen ymmärtäminen ovat tässä keskiössä. Se on hidasta ja työlästä, mutta tässä kohtaa rakennetaan se perusta, jonka varaan kaikki muu rakentuu ja jonka merkitys näkyy pitkällä tähtäimellä.
Ganzin ajatusten pohjaltava kootussa oppaassa ovat isossa roolissa one on one (1:1) -keskustelut (yksityiskeskustelut). Joko etänä tai livenä pidettäviä 1:1-keskusteluja on kolmenlaisia;
- Rekrytointi – kun uusi henkilö haluaa sitoutua toimintaan.
- Ylläpito – tehtyä ja tulevaa toimintaa läpikäyvät keskustelut nykyisin toiminnassa mukana olevan kanssa.
- Eskalaatio – kun henkilö on valmis ottamaan seuraavan askeleen sitoutumisen portaikossa eli siirtymään uuteen rooliin, vastuualueeseen ja tehtävään.
1:1-keskustelut ovat vaivannäön arvoisia. Niiden avulla saadaan tietoa mukaan tulevan, nykyisessä tehtävässä jatkavan tai seuraavalle tasolle sitoutuvan henkilön onnistumisista, haasteista, resursseista ja päämääristä toiminnasta. Henkilö saa keskustelusta parhaimmillaan tukea ja näkökulmaa eteenpäin työssään.
Vantaan Rauhanpuolustajien kontekstissa 1:1-keskustelujen käyttöönotto on seuraava yhteisön kehittämisprojekti. Tähän saakka keskustelut ovat painottuneet järjestön johdon eli toimikunnan yhteisiin keskusteluihin, mutta matka kohti kurssimateriaalissa kuvattua lumihiutalemallia on käynnissä.
Sitoutuneessa joukossa on voimaa
Tiimien rakentaminen on seuraava askel, jossa nämä yksittäiset suhteet alkavat muodostaa jotain kestävämpää. Monessa toiminnassa törmää siihen, että tekeminen kasaantuu muutamalle (tai jopa yhdelle!) aktiiville, jotka lopulta uupuvat tai turhautuvat. Sama kuvio toistuu herkästi. Vastuuta kasaavat tai hajanaiset toimintatavat toistavat itseään, vaikka päättävissä elimissä ja asemissa olevat henkilöt välillä vaihtuisivatkin.
Vaikka tämä kuulostaa hassulta, niin moni järjestöaktiivi voi varmasti kompata, kuinka hieno tunne se onkaan, kun huomaa olevansa tarpeeton ja hommat yhteisössä luistavat, vaikka yksi henkilö olisi hetkellisesti tai pidempäänkin poissa pelistä.
Ganzin malli haastaa tämän suoraan. Ajatus on, että johtajan tehtävä ei ole tehdä itse enemmän, vaan mahdollistaa se, että yhä useampi tekee. Tämä edellyttää sitä, että vastuuta jaetaan tietoisesti ja että ihmisille annetaan selkeitä rooleja, joissa he voivat kasvaa. Roolien kuvaukset ja vastuut on oltava kirjattuja ja sovittuja, jotta roolin vaihtaminen – isomman tai pienemmän vastuun ottaminen – on mahdollista hallitusti.
Kun tiimi toimii hyvin, se ei ole vain joukko ihmisiä, jotka tekevät asioita rinnakkain, vaan kokonaisuus, jossa ihmiset tukevat toisiaan ja oppivat yhdessä. Se muuttaa myös toiminnan luonnetta: siitä tulee jatkuvaa ja kehittyvää, eikä se ole enää riippuvaista yksittäisten ihmisten jaksamisesta. Vaikka tämä kuulostaa hassulta, niin moni järjestöaktiivi voi varmasti kompata, kuinka hieno tunne se onkaan, kun huomaa olevansa tarpeeton ja hommat yhteisössä luistavat, vaikka yksi henkilö olisi hetkellisesti tai pidempäänkin poissa pelistä.
Ei toimintaa ilman päämäärää
Strateginen ajattelu tuo kokonaisuuteen suunnan. Ilman sitä on helppo ajautua tilanteeseen, jossa tehdään paljon asioita, mutta mikään ei oikeastaan vie eteenpäin. Ganzilaisesti strategia ei tarkoita monimutkaisia suunnitelmia, vaan selkeyttä ja kykyä tehdä valintoja.
Strategia tarkoittaa lyhyesti sanottuna yhteisön resurssien tunnistamista ja niiden valjastamista siksi voimaksi, jota tarvitaan tavoitellun muutoksen saavuttamiseen. Strategian laatimiseksi on tärkeää rauhoittaa oma hetki ja miettiä konkreettisesti sitä, mitkä ovat yhteisön resurssit (ei pelkästään taloudelliset vaan myös esim. tiedolliset, taidolliset, logistiset yms.) ja keitä ovat liittolaiset ja vastustajat.
On myös äärimmäisen hyödyllistä laatia konkreettinen polku haluttua muutosta kohti – mitä kaikkia selkeitä, mitattavia välitavoitteita on kuviteltavissa matkan varrelle.
Tämän kaiken pohtiminen ja käytäntöön saattaminen vaatii myös sitä, että kaikkea ei voi tehdä, vaikka moni asia olisi sinänsä hyvä. Strategia pakottaa priorisoimaan, ja juuri sen kautta toiminta alkaa rakentaa voimaa eikä vain hajota sitä moneen suuntaan.
Mitattavat tavoitteet sitovat Ganzin oppien mukaiset, edellä käsitellyt johtajan taidot yhteen tekemisen tasolla. Ilman niitä hyvätkin ideat jäävät helposti epämääräiseksi tekemiseksi, jota on vaikea arvioida tai kehittää. Kun tavoitteet konkretisoidaan, toiminta muuttuu näkyväksi: voidaan seurata, kuinka moni ihminen tulee mukaan, kuinka moni sitoutuu pidemmäksi aikaa ja millaiset toimintatavat tuottavat tulosta.
Ganzin oppien käytännössä kulkee ajatus siitä, että johtajuutta ei tule nähdä yksilöiden luontaisena ominaisuutena vaan opittavana taitona ja toiminnan organisointiin vaadittavana voimana, jota voimme yhteisön yhteisenä prosessina kehittää.
Toiminnan tulosten mittaaminen on ennen kaikkea tapa tunnistaa yhteisön tilanne ja oppia. Kun jotain mitataan, siitä voidaan keskustella, sitä voidaan muuttaa ja sitä voidaan parantaa. Toiminta ei jää paikalleen, vaan kehittyy jatkuvasti kokemuksen kautta. Päämäärän ja siihen johtavien toimien kirkastaminen auttaa myös arvioimaan, missä määrin tulokset ovat omista toimista kiinni ja mitä siitä voidaan oppia.
Yhdessä eteenpäin
Ganzin oppien käytännössä kulkee ajatus siitä, että johtajuutta ei tule nähdä yksilöiden luontaisena ominaisuutena vaan opittavana taitona ja toiminnan organisointiin vaadittavana voimana, jota voimme yhteisön yhteisenä prosessina kehittää. Vaikka yhteisöllä ja tiimeillä olisikin erikseen nimitetyt johtajat, maailmaa muuttava ja järjestäytynyt toiminta ei rakennu vain heidän panoksellaan. Se syntyy vuorovaikutuksessa ja näkyy siinä, miten ihmiset pystyvät toimimaan yhdessä ja saavuttamaan voittoja.
Ganzin opit ovat erityisen hyödyllisiä sellaisissa ympäristöissä, joissa toiminta perustuu valtaosin tai täysin vapaaehtoisuuteen tai yhteiseen arvomaailmaan. Samalla se tarjoaa konkreettisia työkaluja tilanteisiin, jotka ovat monelle tuttuja: miksi ihmiset eivät sitoudu, miksi vastuu kasaantuu samoille henkilöille ja miksi toiminta ei tunnu etenevän, vaikka tahtoa olisi.
Näiden kysymysten pohdinta ja toimintatapojen uudistaminen on hyvin tärkeää myös sellaisten yhteisöjen tulevaisuuden kannalta, jotka saavat valtionavustuksia ja/tai joiden toiminta pohjautuu palkattujen työntekijöiden työpanokseen. Mikäli esimerkiksi rahoitus valtiolta yhtenä päivänä lakkaisikin, vapaaehtoisten sitoutumisen ja vahvemman tiimityöskentelyn ansiosta yhteisö ei välttämättä kaadu avustuksen menettämiseen.
Kurssin ehkä merkittävin anti onkin siinä, että se tekee näkyväksi asioita, jotka usein jäävät epäselviksi tai ääneen lausumattomiksi. Kurssi antaa kielen ja rakenteen sille, miten toimivaa yhteistä tekemistä rakennetaan. Samalla kurssi myös haastaa ajattelemaan omaa johtajuuden roolia uudella tavalla: ei suorittajana vaan onnistumisten mahdollistajana, joka auttaa muita löytämään paikkansa ja kasvamaan toimijoiksi.
Edellä mainittujen askelten ja niiden osasten yhteissummilla ja -vaikutuksilla on mahdollisuuksia rakentaa se voima, jota järjestäytyminen ja maailman muuttaminen parhaimmillaan tarkoittaa.
Jiri Mäntysalo
DSL:n opintokeskuksen järjestökouluttaja
Hyödylliset linkit
Tiivis esittely Ganzin opeista, joiden pohjalta tämäkin teksti on kirjoitettu: https://commonslibrary.org/what-is-organizing-an-introduction-based-on-the-work-of-marshall-ganz/ ja https://leadingchangenetwork.org/resource_center/what-is-organizing/
Kurssimateriaali: https://commonslibrary.org/wp-content/uploads/Organizers_Handbook.pdf
Kaikki oleellinen kurssin sisällöistä yhdessä oppaassa! Kurssin tarkoitus onkin päästä harjoittelemaan taitoja turvallisessa ympäristössä sekä saada tukea niiden soveltamiseen omissa yhteisöissään.
Rosa Luxemburg -säätiön Organizing for Power -verkkokurssi: https://organizing4power.org/news/power-up-level-1-november-2026/