SKP:n varapuheenjohtaja Jiri Mäntysalon alustus DSL:n tilaisuudessa Lappeenrannassa 15.11.2024.
Nuoriin liittyvässä yleisessä uutisoinnissa ja päätöksenteossa törmätään yleensä ainakin kahteen isoon virheeseen, jotka vääristävät kuvaa nuorista sekä etäännyttävät monia nuoria yhteiskunnallisesta keskustelusta: ensinnäkin se, miten nuorista puhutaan yhtenä massana, vaikka meissä, kuten missä vaan ikäryhmässä, on paljon erilaisuutta ja kaikenlaisia ajatuksia asioista. Siksi pyrin tässä alustuksessa korostamaan nuorten moninaisuutta, avaamaan eri ilmiöitä nuorten ajattelussa tällä hetkellä sekä analysoimaan polarisaatiota.
Toinen virhe uutisoinnissa ja päätöksenteossa on ongelmakeskeinen lähestymistapa. Kuinka moni nuori löytää itsensä tästä puheesta, jos keskustelu keskittyy vain ongelmiin ilman, että tarjotaan nuorille osallistavia ratkaisuja? Voivatko nuoret tällöin kokea, että heitä kuunnellaan päätöksenteossa?
Asiaa ei tietenkään korjata ongelmista vaikenemisella, vaan ongelmista keskusteluun on otettava vankka näkökulma inhimillisten ratkaisujen tutkimiseen ja testaamiseen. Meistä nuorista ei tule puhua meidän ohi, vaan on annettava ääntä ja aitoja mahdollisuuksia kertoa miten asiat koemme ja millaiset päätökset tuntuvat toimivilta.
Nuorten tulevaisuuden näkymät ovat monin tavoin ristiriitaisia ja haastavia. Tämän päivän ilmiöt, kuten ilmasto- ja ympäristökriisi, taloudellinen epävakaus, elinkustannusten nousu ja polarisoitunut politiikka, vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten nuoret kokevat tulevaisuuden. Viime aikoina otsikoissa on ollut muun muassa hengellisyyden nousu, konservatismi, polarisoituminen, myös nuorten toiminta ja ihanteet työelämässä.
Näkemykset polarisoituvat – sosiaalipolitiikan ja luokkataistelun aika
Vuonna 2023 julkaistun nuorisobarometrin mukaan nuorten naisten ja miesten (rekisterisukupuolen mukaan) käsitykset arvokartalla eroavat yhä useammin. Arvoliberaaleiksi itsensä kokevien naisten määrä on kasvanut vuodesta 2018 ja vastaavasti miesten on pysynyt melko samana. Konservatiivisemmaksi itsensä kokevien miesten määrä on kasvanut nuorisobarometrissä lähes kymmenessä vuodessa noin kymmenen prosenttia. Vasemmisto-oikeisto-akselilla vasemmistoon kuuluvien määrä on viimeisten 15 vuoden aikana hiljalleen kasvanut, kun keskellä olevien osuus on kaventunut. Toisaalta ”en osaa sanoa” -vastaukset ovat myös lisääntyneet, joka saattaa kuvastaa osaltaan isoa kynnystä ottaa kantaa asioihin tai varovaisuutta poliittisen ilmapiirin, vihapuheen tai itselle asetettujen korkeiden vaatimusten takia. Yhteiskunnalliset haasteet ja kriisit sekä vapaa-ajan vähyys saattavat lisätä välinpitämättömyyttä ja halua sulkea raskaita ongelmia pois ajattelusta. Nuorisobarometrin mukaan nuorten vastauksia voi tulkita osana yhteiskunnallista kehityskulkua, jossa poliittinen kenttä jakautuu.
Huomioitava kehitys viime vuosina on ollut nuorten konservatiivisten arvojen nousu tietyissä yhteyksissä. Vaikka esimerkiksi lähes 60 prosenttia nuorista kokee erittäin tai melko paljon turvattomuutta tai epävarmuutta ihmisestä johtuvasta ilmastokriisistä, ja 46 prosenttia rasistisesta väkivallasta (nuorisobarometri 2023), osa nuorista on lähtenyt hakemaan vakautta ja turvallisuutta konservatiivisten asenteiden kautta. Tämä näkyy esimerkiksi lisääntyneenä kiinnostuksena niin kutsuttuihin ”perinteisiin arvoihin” ja nostalgisiin visioihin, joissa korostetaan kapeaa käsitystä perheestä, arjesta ja ihmisen mahdollisuuksista. Vakauden ja yhteisöllisyyden kaipuu nousee esiin tässä ilmiössä. Kun oma tulevaisuus tuntuu suorituskeskeisen ja eriarvoistavan yhteiskunnan paineessa epävarmalta, haetaan vakautta entisaikojen kuvastoista. Silloin muutos yhteiskunnassa ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja omaehtoisemman elämän hyväksi alkaa tuntumaan tätä vakautta horjuttavalta, ja edistystä ryhdytään vastustamaan ilman perehtymistä entisaikojen maailman yksityiskohtiin ja asetelmiin tarkemmin kuin sen romantisoivan ajatuksen kautta.
Polarisoituminen nuorten kesken saattaa näkyä myös siinä, että äärioikeistolaisia ja väkivaltaisia ajatuksia on matalampi kynnys levittää etenkin sosiaalisessa mediassa. Kun isot someyhtiöt eivät tee tarpeeksi toimia vihapuheen kitkemiseksi, tarjoutuu äärioikeistolle mainio väylä saada ihmisvihamieliselle propagandalle näkyvyyttä. Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n marraskuussa 2024 julkaistu tutkimus esittää, että jopa neljäsosa alle 35-vuotiaista kokee naisen saattavan ansaita häneen kohdistuvan väkivallan pukeutumisensa, ulkonäkönsä tai käytöksensä takia. Tässä hirvittävässä tuloksessa näkyy somea hyödyntävien äärioikeistolaisten tahojen ja toksisten esikuvien vaikutus ajatteluun, sillä työväenluokkaisissa nuorissa saadaan lietsottua vihaa toisia vastaan, vaikka työväenluokan vihollinen on eriarvoisuutta aiheuttava kapitalismi.
Avaimet väkivallan ja syrjinnän kitkemiseen löytyvät luokkataistelusta ja sosiaalipolitiikasta. Tarvitaan reilua sosiaaliturvaa, toimivat julkiset palvelut, lisää resursseja nuorisotyölle ja järjestötoimintaan, jotta torjutaan ja ehkäistään väkivaltaa ja toivottomuutta. Koulutuksen kriisi – resurssipula ja luokkakokojen paisuminen – on korjattava. Yhdenvertaisuusajattelulle ja -koulutukselle on tarvetta kaikessa yhteiskunnan toiminnassa.
Konservatiivisempaa ajattelua ei voida suoraan nähdä tukena oikeistolaiselle politiikalle, vaan pikemminkin nuorten haluna löytää vaihtoehtoisia tapoja turvata tulevaisuutensa suorituskeskeisyyttä korostavan ja elinkustannuksia nostavan kapitalismin kahleissa. Ongelmana on, että konservatismi palvelee ja pönkittää kapitalismia jatkamaan tuhojensa tekemistä, sekä harhauttaa ihmisiä keinotekoisilla ”vihollisilla” (vähemmistöt, naiset, maahanmuuttaneet ym.).
Radikaali vasemmistolainen ajattelu voi tässä kontekstissa tarjota nuorille uudenlaista turvallisuuden tunnetta, kun se pyrkii rakentamaan yhteiskuntaa, jossa solidaarinen hyvinvointi, demokraattinen vaikuttaminen, tuotantovälineiden yhteisomistus ja ekologinen kestävyys ovat etusijalla. Näin ollen vasemmistolainen visio voi vastata nuorten toiveisiin tulevaisuudesta, joka on sekä oikeudenmukainen että kestävä, tarjoamalla samalla vastapainoa nykyajan epävarmuudelle ja ahdistukselle.
Radikaali vasemmistolainen perspektiivi korostaa erityisesti taloudellista oikeudenmukaisuutta, ympäristökriisin ratkaisemista ja yhteiskunnallisten rakenteiden muutosta. Kommunistien ja vasemmiston on jatkettava keinojen kehittämistä perustellaksemme entistä paremmin myös konservatismiin kallistuneille nuorille turvallisemman tulevaisuuden visiota vastauksena nuorten kohtaamiin ongelmiin ja huolenaiheisiin.
Epävarmuus ja vaikuttamismahdollisuudet
Nuorisobarometrin ja Sitran tulevaisuusbarometrin tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että monet nuoret kokevat tulevaisuuden epävarmana, mutta samalla he uskovat voivansa vaikuttaa siihen merkittävästi.
Ilmastoahdistus on yksi keskeisimmistä huolenaiheista nuorten keskuudessa, ja se vaikuttaa merkittävästi nuorten näkemyksiin tulevaisuudesta. Toisaalta uusin marraskuussa 2024 julkaistu suomenruotsalainen nuorisobarometri osoittaa, että ilmastoahdistusta kokevien suomenruotsalaisten nuorten määrä on laskenut merkittävästi: 21 prosenttia vuodesta 2022. Muutos voi johtua siitä, että ahdistusta on vähentänyt osallistuminen toimintaan, tai että päättäjien toimettomuus ilmastokriisin suhteen on lisännyt turhautumista ja luovuttamista, jolloin nuoret eivät välttämättä enää koe olevansa varsinaisesti ilmastoahdistuneita.
Joka tapauksessa ilmastoahdistus ei monesti ole passivoiva tunne, vaan se voi toimia radikaalina voimana, joka ajaa nuoria etsimään järjestelmällisiä ratkaisuja ja osallistumaan aktivismiin. Radikaali vasemmistolainen näkökulma vastaa tähän ilmastoahdistukseen tarjoamalla laajamittaisia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista, talouskasvun pakosta luopumista ja ekologisen tasapainon saavuttamista.
Sitran vuonna 2023 julkaisema tulevaisuusbarometri osoittaa, että erityisesti Z-sukupolvi (syntynyt 1997–2012) kokee voimakkaasti merkittävien rakenteellisten muutosten tarpeen. Tämä sukupolvi kannattaa yhä useammin ratkaisuja, jotka haastavat nykyisen talousjärjestelmän ja etsivät kestävämpiä ja tasa-arvoisempia tapoja järjestää yhteiskunta. Radikaali vasemmistolaisuus tarjoaa vaihtoehdon, jossa tavoitteena on järjestelmän perinpohjainen muutos, sosialismi: resurssien tasa-arvoinen jakaminen, ylituotannon ja ylikulutuksen lopettaminen, vapauden lisääminen sekä ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Tyytymättömyydestä systeemiä muuttavaan toimintaan
Pettyminen perinteisiin poliittisiin instituutioihin ja kokemus siitä, ettei nuorten huolenaiheita oteta vakavasti poliittisessa päätöksenteossa ohjaa usein nuoria mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Nuorisobarometri 2023 kertoo, kuinka nuorten tyytyväisyys elämään on ollut laskusuunnassa pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa. Vaikka edelleen noin neljä viidestä nuoresta antaa elämään tyytyväisyydelleen arvosanaksi kahdeksan, mutta kasvava joukko nuorisobarometriin vastanneista on aiempaa tyytymättömämpiä elämäänsä.
Tietoisuus yhteiskunnallisista ja globaaleista epäkohdista sekä epäluottamus nykypäättäjiä kohtaan on saanut monet nuoret hakemaan sellaisia tapoja vaikuttaa, kuten aktivismi ja joukkoliikkeet, jotka eivät välttämättä rajoitu institutionaalisiin raameihin kuten äänestäminen ja nuorisovaltuustossa toimiminen. Kuitenkin nuorten äänestysaktiivisuutta vaaleissa on syytä saada nostettua, sillä porvaristo ei valtaansa luovuta vaikka äänestysprosentit menisivät kuinka alas. Nuoret ovat aliedustettuina kaikilla päätöksenteon tasoilla äänestäjinä, ehdokkaina ja päättäjinä. Toimivimmat reseptit yhteiskunnalliseen muutokseen yhdistelevät erilaisia toiminnan muotoja instituutioita hyötykäyttäen ja niiden ulkopuolella agitoiden.
Radikaali vasemmistolaisuus, joka haastaa nykyisen talousjärjestelmän ja tarjoaa yhteisöllisiä ratkaisuja, vetää puoleensa erityisesti niitä nuoria, jotka kokevat ilmasto- ja talouspolitiikan nykytilan kestämättömäksi. Monissa joukkoliikkeissä, kuten Palestiina-solidaarisuusliikkeessä, on merkillepantavaa nuorten huomattava osuus uusien mielenosoitusten ja kampanjoiden organisoijina ja osallistujina.
Uudessa utopiatutkimuksessa (Millenniaalien kirkko -julkaisu) on havaittu, että nuoret rakentavat omia näkemyksiään hyvästä tulevaisuudesta monenlaisten utopioiden kautta – ne voivat olla nostalgisia tai futuristia, vaikka niissä olisi samoja päämääriä. Nämä utopiat eivät ole vain idealistisia haavekuvia, vaan niissä näkyy konkreettinen pyrkimys kohti ratkaisujen yhteiskuntia.
Käsitykset utopioista tavoiteltavina asioina ovat lupaavia antikapitalistisen työn kannalta, sillä aina kun emme suostu näkemään nykyisen yhteiskunnan organisointia ainoana ja parhaana tapana järjestää asioita, nakertaa se kapitalismille luotua kiiltokuvaa ”luonnonlakina” tai muuttumattomana järjestelmänä – järjestelmänä joka on niin luonnollinen, ettei sitä usein tarvitse edes mainitakaan.
Järjestöissä oltava hereillä nuorten kanssa
Nykyiset tutkimustulokset ja nuorten radikaali vasemmistolainen ajattelu korostavat tarvetta syvällisille muutoksille yhteiskunnassa. On kasvava joukko nuoria, jotka eivät enää tyydy pieniin laastarinomaisiin toimenpiteisiin, vaan vaativat merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka vastaavat sekä ekologisiin että sosiaalisiin haasteisiin. Tällä tavoitteella on vakuutettava myös konservatismista turvaa hakevat nuoret.
Järjestötoiminnassa on koko ajan pohdittava toiminnan sopeuttamista olosuhteisiin, jossa niin moni asia taistelee ihmisten ajoittain hyvinkin vähäisestä vapaa-ajasta ja energiasta. Yhteisöllisyyden ja solidaarisen vertaistuen, joukkohengen vahvistaminen ei ole yhtään pieni asia tässä työssä. Lisäksi on syytä pohtia voisiko järjestötoiminnassa olla enemmän tilaa visionäärisille keskusteluille ja projektityöskentelylle, jossa nuoret saisivat tilaisuuden suunnitella ja testata omia utopiavisioitaan yhteiskunnasta.
Muutoshalu tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman tulevaisuuteen, jossa radikaalit utopiat toimivat tiekarttana kohti sosialismia ja kommunismia – ihmisyyden potentiaalin kukoistusta.
Toivottavasti tämä alustus auttaa sen pohdinnan tarkastelussa, miten kommunismi ja radikaali vasemmistolaisuus voi vastata nuorten tulevaisuuden toiveisiin ja haasteisiin.
Jiri Mäntysalo
Kirjoittaja on SKP:n varapuheenjohtaja, joka toimi Kommunistinuorten puheenjohtajana 2019-2022 ja pääsihteerinä 2022-2024.
Lähteet
- Nuorisobarometri 2023
- Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n tutkimus 2024
- Sitran tulevaisuusbarometri 2023
- Den svenskspråkiga ungdomsbarometern 2024
- Millenniaalien kirkko -julkaisu 2023 (toim. Sini Mikkola ja Suvi-Maria Saarelainen)