Marx opiston ryhmätyössä kurssilaisia ohjeistettiin pohtimaan neljää ympäristöliikkeen toiminnassa olevaa kipupistettä ja pohtimaan miksi se on kipupiste ja ideoimaan kuinka sosialistinen malli kykenisi ratkaisemaan tämän kysymyksen.
Jyväskylän Yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Krögerin luento aiheesta “Vanhuspalvelujen ongelmakohtia.” Luento esitetty DSL:n Kehitysseminaarissa 7.9.2019.
Leninin mukaan imperialismi on kapitalismin viimeinen ja kehittynein aste. Kapitalismi tarvitsee monopolistista rakennettaan ja alikehittämiään siirtomaita toimiakseen. Leninin kuvaamien siirtomaaimperiumien aika kuitenkin päättyi. Eurooppalaisten hallitsemat siirtomaat itsenäistyivät 50- ja 70- lukujen välisenä aika. Useimmat siirtomaat, kuten Intia ja Ghana itsenäistyivät ilman sotilaallista kamppailua. Toiset, kuten Angola ja Vietnam itsenäistyivät vapaustaistelun seurauksena. Kuinka monopolistinen kapitalismi pystyi jatkamaan, vaikka olikin riippuvainen riistettävistä siirtomaistaan? Vastaus on, että imperialismi sopeutui uuteen aikaan ja muutti muotoaan.
Imperialismi ja alikehitys ovat eräät kapitalistisen järjestelmän valtarakenteen peruselementeistä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on perehdyttää lukijat näiden koko nykyistä maailmaa koskettavien rakenteiden analyysiin. Tässä tekstissä on tarkoitus käydä läpi imperialismin rakenne sekä historia ja osoittaa kuinka se on vääristänyt maailman taloudelliset rakenteet alikehittämällä suurimman osan maailmasta. Tarkoitus on myös osoittaa imperialistisen valtarakenteen jatkumo aina nykypäivään asti.
SKP:n Uudenmaan piirijärjestön ja DSL:n 5.–7.7. järjestämällä Nuorten ja Perheellisten kesäleirillä suunniteltiin kuinka sosialistinen neuvosto toimisi yhteiskunnan perusyksikkönä. Lisäksi kehiteltiin selkokielisiä tapoja puhua marxilaisuuden tärkeistä avaintermeistä.
Demokraattinen sivistysliitto järjesti Sosiaalifoorumilla 2019 ”Edistyneen sosialismin suunnittelun työpajan.” 2,5h työskentelyn tuloksena noin 20 melko satunnaista Sosiaalifoorumin kävijää onnistui ilman ohjausta luomaan pohjan kattavalle utopialle, joka vastaa osaltaan moniin nyky-yhteiskunnassa ilmeneviin ongelmiin. Edistyneen sosialistisen mallin suunnittelua jatketaan DSL:n työpajalla syksyn Tiedonantaja-festivaaleilla Jyväskylässä. Tuolloin pureudutaan mallin ristiriitoihin ja altistetaan se erilaisille haasteille, joita tulevaisuuden sosialistinen yhteiskunta tulee mahdollisesti kohtaamaan.
Oletteko sitä mieltä, että ilmastonmuutos on tällä hetkellä vakavin haaste ja uhka, jonka ihmiskunta kohtaa?
Jos vastasitte kyllä, olette väärässä. Teitä ei voi tästä syyttää, sillä tällä hetkellä ilmastonmuutos nauttii valtavaa mediahuomiota ja se on laajasti nostettu esille suurimmaksi haasteeksi, joka uhkaa ihmiskuntaa. Ongelma on kuitenkin se, että ilmaston muutos ei ole todellinen ongelma. Se on vain osa paljon laajempaa ympäristökriisiä, joka puolestaan on seuraamusta todellisesta ongelmasta, kapitalistisesta yhteiskuntajärjestyksestä.
Vuonna 2014, ennen ministeriksi valintaansa, kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen julkaisi aatepaperin ”Tulevaisuus on uteliaiden”. Sen keskeinen sanoma on, ettei valtio tai kunta voi edes teoriassa olla vastuussa ihmisten hyvinvoinnista. ”Yhteiskunnan pitää toimia siten, että yksilölliset valinnat ovat mahdollisia. Yksilönvapaus ja yksilönvastuu kulkevat käsi kädessä.”
DSL:n jäsenjärjestön tuottama opintomateriaali tarjoaa katsauksen bolivaarisen vallankumouksen historiaan. Toteutus: Matti Laitinen
Naisten aseman historiasta tiedämme, että sosiaaliset muutokset vaikuttavat ensiksi yhteiskunnan heikoimpiin. Nykyinen ”luokkasota ylhäältä päin” seuraa tätä samaa, monotonista käsikirjoitusta: vanhukset, sairaat, maahanmuuttajat, köyhät ja kouluttamattomat – joiden joukossa on monia naisia taloudellisen ja seksuaalisen riiston seurauksena – ovat leikkauspolitiikan ensimmäisiä uhreja. He ovat ensimmäisiä, joiden sosiaaliset verkostot alkavat purkaantua. Monissa maissa ympäri maailmaa naiset nousevat vastarintaan ja vaativat itselleen sen, mitä patriarkaalinen, kapitalistinen yhteiskunta heiltä kieltää. Lakkojen, mielenosoitusten ja muun vastarinnan keinoin he keräävät huomiota vaatimuksilleen.
