Miten käy lähipalvelujen ja demokratian? Uusi suunta sote-uudistukselle

DSL järjesti yhdessä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton kanssa Suomen sosiaalifoorumissa 25.4.2015 seminaarin ”Miten käy lähipalvelujen ja demokratian? Uusi suunta sote-uudistukselle”. Seminaarissa korostettiin lähipalvelujen, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja riittävän rahoituksen merkitystä.

Jari Heinonen: Uuden hyvinvointimallin rakentamisessa tarvitsemme marxilaisuutta

Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat Kommunistisessa manifestissa vuonna 1848: ”Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten suhteiden alituinen järkkyminen, ainainen epävarmuus ja liikunta erottavat porvariston aikakauden kaikista muista”. Näin todella on tapahtunut. Kapitalistinen yhteiskunta on ollut jatkuvassa rakennemuutoksessa. Tätä muutosta Marx ja Engels jo nuorina miehinä lähtivät pohtimaan.

Camilla Kantola: Marx sosiologien käytössä – luokkatutkimuksesta Suomessa ja Britanniassa

Marxilaisuus on historiallisesti ollut tärkeä osa sosiologista luokkatutkimusta sekä Suomessa että Britanniassa. Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani molempien maiden sosiologisia tutkimusartikkeleita yhteiskuntaluokista vuosilta 1970-2010 ja niiden moninaisia teoreettisia taustoja. Marxilaisuus on noussut esiin Britanniassa eri tavoin kuin täällä.

Antti Ronkainen & Joel Kaitila: Luokkapolitiikka finanssikapitalismin kriisissä

Karl Marxin teoria kapitalismista kuvaa pääoman kasautumista epävakaana ja ristiriitaisena prosessina. Teorian etu suhteessa uusklassisiin, institutionaalisiin ja keynesiläisiin talousteorioihin on siinä, että se korostaa ristiriitojen ja luokkien kamppailujen merkitystä kapitalismin historiallisessa kehityksessä. Luokkaristiriidoista seuraa, että kriisit ovat kapitalistisessa talousjärjestelmässä välttämättömiä eivätkä poikkeuksellisia episodeja.

Toinen Pääoma–seminaari ja luokkakysymyksen paluu

Helsingissä vuosi sitten järjestetty Pääoma-seminaari sai jatkoa, kun Tampereen yliopistolla järjestettiin lokakuussa Toinen Pääoma –seminaari. Se kokosi salin täydeltä 70-luvun ”punaisen” Tampereen yliopiston kasvatteja ja tämän päivän opiskelijoita ja muita marxilaisesta kapitalismin kritiikistä kiinnostuneita.

Kalevi Hölttä: Mielenosoitusvapaus teoriassa ja käytännössä

Mielenosoitusvapaus on yksi tärkeimmistä demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvista perusoikeuksista. Sen kehittäminen ja siitä keskustelu ovat välttämättömiä sekä poliittisissa että oikeudellisissa yhteisöissä. Oikeustieteen tohtori Kalevi Höltän kirjoittaman vihkon tarkoitus on osallistua tähän keskusteluun, minkä ohella hän esittää yleiskatsauksen voimassa olevaan mielenosoituksia koskevaan lakiin.

WordPress theme: Kippis 1.15