Demokraattinen sivistysliitto järjesti Sosiaalifoorumilla 2019 ”Edistyneen sosialismin suunnittelun työpajan.” 2,5h työskentelyn tuloksena noin 20 melko satunnaista Sosiaalifoorumin kävijää onnistui ilman ohjausta luomaan pohjan kattavalle utopialle, joka vastaa osaltaan moniin nyky-yhteiskunnassa ilmeneviin ongelmiin. Edistyneen sosialistisen mallin suunnittelua jatketaan DSL:n työpajalla syksyn Tiedonantaja-festivaaleilla Jyväskylässä. Tuolloin pureudutaan mallin ristiriitoihin ja altistetaan se erilaisille haasteille, joita tulevaisuuden sosialistinen yhteiskunta tulee mahdollisesti kohtaamaan.
Tämänkertaisessa tapaamisessa keskitytään vallitsevaan ympäristökriisiin. Ympäristö- ja varsinkin ilmastotietoisuus, on ollut kasvussa, mutta toistaiseksi ympäristökriisin analysoinnissa ei ole riittävissä määrin otettu huomioon kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän luonnetta. Ympärisökriisin voidaan pitkälti katsoa olevan tulosta kapitalistisesta tuotantojärjestelmästä. Siksipä marxilainen lähestymistapa tarjoaa parhaat keinot ympäristökriisin tulkitsemiseen ja ratkaisemiseen.
Oletteko sitä mieltä, että ilmastonmuutos on tällä hetkellä vakavin haaste ja uhka, jonka ihmiskunta kohtaa?
Jos vastasitte kyllä, olette väärässä. Teitä ei voi tästä syyttää, sillä tällä hetkellä ilmastonmuutos nauttii valtavaa mediahuomiota ja se on laajasti nostettu esille suurimmaksi haasteeksi, joka uhkaa ihmiskuntaa. Ongelma on kuitenkin se, että ilmaston muutos ei ole todellinen ongelma. Se on vain osa paljon laajempaa ympäristökriisiä, joka puolestaan on seuraamusta todellisesta ongelmasta, kapitalistisesta yhteiskuntajärjestyksestä.
Työvoiman käsite kuuluu Marxin poliittisen taloustieteen kritiikin olennaisimpiin kohtiin. Se erottaa Marxin perinteisestä porvarillisesta taloustieteestä. Mikäli käsitettä ei ymmärretä, ei ymmärretä Marxin erityistä merkitystä kapitalistisen yhteiskuntamuodon analyysille.
Marxin talousteorian tärkeitä, mutta myös kritisoiduimpia teesejä on väittämä voiton suhdeluvun laskemisesta. Kilpaillakseen toisten kapitalistien kanssa, kapitalistin on jatkuvasti joko alennettava työvoiman kustannuksia tai panostettava enemmän rahaa tehokkaampiin tuotantovälineisiin.
Marxilaisen historiakäsityksen mukaan ihmiskunta on kulkenut läpi useita vaiheita, jotka ovat eroteltava toisistaan. Jokainen vaihe perustuu tiettyyn tuotantotapaan, joka puolestaan ilmaisee itsensä tietyntyyppisessä yhteiskunnallisten luokkien järjestelmässä. Nämä luokkien väliset suhteet heijastavat itsensä edelleen rakenteeseen, psykologiaan, moraaliin, lakeihin ja uskontoon.
Marxilaiset eivät näe historiaa pelkkänä yksittäisten tosiseikkojen sarjoina, vaan pyrkivät löytämään yleisiä prosesseja ja lakeja, jotka ohjaavat luontoa ja yhteiskuntaa.
Vuonna 1884 kuningas Leopold II sai eurooppalaisten siirtomaavaltioiden päätöksellä henkilökohtaiseksi omaisuudekseen läntisen Euroopan kokoisen alueen, jolla asui noin 30 miljoonaa ihmistä. Leopoldilla oli täydet vapaudet kehittää, sivistää ja hyödyntää aluetta tahtonsa mukaan eurooppalaisten tieteellisten ja humanitääristen velvoitteiden mukaisesti. Näin syntyi Kongon vapaavaltio, jolla on kunnia olla koko imperialismin likaisen historian inhottavin esimerkki kaikista järjestelmän huonoimmista piirteistä.
Artikkeli Haitin vallankumouksen 1791–1804 taustoista.
Käytämme vain sivuston toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä. Ulkopuoliset palvelut, kuten YouTube-upotukset, saattavat käyttää omia evästeitään. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
