Karl Marx on maailman vaikutusvaltaisin tutkija. Tätä väitettä ei Suomessa olisi viisi vuotta sitten uskaltanut esittää julkisesti kukaan. Viime viikolla kyseinen tulos kuitenkin esitettiin arvovaltaisessa brittiläisessä tiedelehdessä Nature.
Tarkastelen tässä puheenvuorossa sitä, miksi kiinnostus Karl Marxiin on lisääntynyt ja toisaalta muutamia vastaväitettä, joiden mukaan ei kuitenkaan pitäisi olla kiinnostunut Marxista.
Aluksi on syytä tuoda esiin pari Karl Marxin analysoimaa kaavaa, joilla on keskeinen merkitys kapitalistisen talouden luonteen ja kehityksen ymmärtämiseksi. Voiton suhdeluku Marx ilmaisee voiton keskimääräistä suhdelukua kaavalla: m / c+v. Kaava kuvaa kapitalistin saaman lisäarvon (m) suhdetta pysyvän pääoman (c) ja vaihtelevan pääoman (v) summaan.
Kiinnostuksemme Karl Marxin Pääoma-teokseen syntyi yhtäältä tarpeesta pohtia nykykapitalismin luonnetta ja toisaalta siitä, että muun muassa viimeaikaisissa hoivaa, prekarisaatiota ja uusliberalismia koskevissa keskusteluissa on hyödynnetty marxilaisia analyysivälineitä ja kysymyksenasetteluja.
Ihmiskunnalla on luontoa koskevaa tietoa, tuotantovälineitä ja kommunikaatiovälineitä (kaiken aineellisen ja ei-aineellisen tallentamiseen, kuljettamiseen ja jakelemiseen) eli kaikenlajista rikkautta sekä määrältä että laadulta enemmän kuin milloinkaan ennen.
On useita syitä ajatella, että Karl Marx on nyt ja ikuisesti ajankohtainen. Hän kehitti kokonaisvaltaisen, koko yhteiskuntaa ja sen historiaa kattavan tarkastelun ja vision. (Ruotsiksi sanottuna hän oli ”systembyggare”.) Tällaisia teorioita ei enää kehitetä, yhteiskuntatieteet ovat eriytyneet ja erikoistuneet.
Työväenluokan luokkataistelu perustuu yhtenäiseen tieteelliseen maailmankatsomukseen ja ideologiaan. Se antaa työllemme pitkän aikavälin suunnan ja auttaa jäsentelemään oikein aikamme kysymyksiä. Siksi tutkimme marxilaista maailmankatsomusta sunnuntai-iltaisin kahden viikon välein.
Roope Kanninen alustaa aiheesta ”Eläimet yhteiskunnassamme” perjantaina 13.12. klo 19 Kulttuuritalo Valveen neuvotteluhuoneessa Oulussa.
Kun puhutaan Pääomasta, ensimmäiseksi ajatellaan vuonna 1867 ilmestynyttä teoksen ensimmäistä osaa. Mutta sillä on pitkä esihistoria Karl Marxin aiemmassa tuotannossa, eikä Marx lopettanut aiheen parissa työskentelyä 1860-luvun jälkeenkään. Se Pääoma, joka on – eri painoksineen – julkaistu, on siis vain osa paljon laajempaa projektia, jonka parissa Marx työskenteli 40 vuotta. Marxin ja Engelsin teosten uuden… Jatka lukemista Pääoma – loputon projekti
Opintokerho Punainen höyhen kokoontuu ke 11.12. klo 17.15 Sepänkeskuksen Molekyylissä, os. Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Kerhoa vetää yliopistonopettaja Miguel Lopez. Aiheena Tapaustutkimus: Venezuela.
