DSL:n koulutus- ja tiedotussihteeri Jiri Mäntysalo kirjoittaa elinikäisestä ja jatkuvasta oppimisesta sekä koulutus- ja sivistyspolitiikasta Osaaminen näkyviin -viikon kunniaksi.
Osaaminen näkyviin -viikkoa vietetään 2.-8.10. kolmatta kertaa. Viikko on toistaiseksi vielä melko tuntematon isolle osalle ihmisiä, vaikkakin sen aiheet koskettavat kaikkia. Mielestäni meidän olisikin syytä tuoda joukolla paitsi osaamistamme näkyviin, myös tämä viikko näkyviin!
Demokraattinen sivistysliitto on mukana viikolla. Haluamme puhua ja toimia pitkäjänteisessä työssämme kansalaisyhteiskunnassa ja järjestötoiminnassa hankitun osaamisen arvostuksen nostajina. Järjestöissä ja erilaisissa toimintaryhmissä tehdään valtavasti tärkeää vapaaehtoistyötä, jossa tekemisen skaala on hyvin laaja. Aktivismia harjoittaessa kertyy huomaamattakin tietoa ja taitoja, joista on muussa elämässä apua ja hyötyä.
Elinikäistä, jatkuvaa oppimista pitäisi jatkossa pystyä paremmin näkemään ehdottomana hyötynä työnhaussa ja työelämässä. Tässä on kehittymisen varaa paitsi työnantajien suhtautumisen, myös työnhakijoiden ja -tekijöiden sekä työvoimaviranomaisten osalta. Opimme uutta eri tavoilla toimiessamme muuallakin kuin vain oppilaitoksissa.
Jatkuva oppiminen kannustaa toimimaan
Osana osaamisen kertymisen moninaisuutta on muun muassa toisella asteella jo pitkään toteutettu osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, joka mukavan kuuloisena sanayhdistelmänä myöskin pitää sisällään tarpeellisen ajatuksen huomioida omien varsinaisten opintojen ulkopuolella tai muissa opinnoissa hankittua osaamista. Itse olen esimerkiksi saanut ammattikoulussa osaamispisteitä tehtyäni opintojen ohessa mainostenjakotyötä ja toimittuani opiskelijakunnassa. Tällä tavalla voidaan tunnustaa erilaisen kokemuksen ja kartoitettujen taitojen merkitys opiskelijan osaamiselle ja tulevaisuudelle.
Jatkuvaa oppimista edistämään on vuonna 2021 perustettu Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa, joka ainakin toistaiseksi jatkaa toimintaansa, vaikka nykyisen pääministeripuolue kokoomuksen ollessa oppositiossa, se esitti viimeisimmässä vaihtoehtobudjetissaan palvelukeskusta lakkautettavaksi ”tarpeettomana”. Kokoomuslaisten todellisen tietämyksen tason Jotpan toiminnasta ja roolista paljastaa se, että vaihtoehtobudjetissa palvelukeskus nimettiin ”jatkuvan oppimisen virastoksi”, joka se ei siis nimeltään ole. Jotpa on tietenkin työmarkkinakeskeinen toimija, mutta tulee valottaneeksi samalla oppimisen muitakin tärkeitä aspekteja tehdessään tunnetuksi jatkuvaa oppimista. Palvelukeskus toimii myös Osaaminen näkyviin -viikon nykyisenä koollekutsujana.
Koulutusvastainen hallitus
Orpon ja Purran hallitusohjelmassa jatkuva oppiminen mainitaan muutaman kerran, vaikkei juuri mitään konkreettista sen hyväksi luvata tehdä. Korviin särähtävä on kuitenkin lause ”Hallitus lisää jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta”, joka pitää sisällään ison ongelman. Koulutuksen ja osaamisen valjastaminen markkinalähtöisyyteen, voitontavoittelun kärjen valitseminen ja oppimisen näkeminen ainoastaan työelämää varten tarkoitettuna, on perspektiivi, joka ei tue ihmisen ajattelun kehittymistä ja osaamisen laajentamista muuta kuin mahdollistaakseen hyväksikäyttöön, sortoon ja jatkuvaan talouskasvuun pohjaavan kapitalismin jatkumisen.
Ihminen ei ole tässä yhtälössä kriittisesti asioita tutkiva ja yhteiskunnan lainalaisuuksia kyseenalaistava aktiivinen toimija, joka määrittyy lukuisten muidenkin elämän osa-alueiden ja toiminnan kautta kuin työelämän. Tämä ajattelutapa on näkynyt viime aikoina esim. vähättelevänä suhtautumisena ammattikoulun yleissivistäviä opintoja kohtaan sekä toimina pyrkiä siirtämään ammatillista koulutusta enemmän työpaikoille ja lyhentää opintojen kestoa. Työelämässä toimimista on mahdollista (ja tietenkin välttämätöntä) edesauttaa ja perehdyttää laajastikin ilman, että työelämälähtöisyys otetaan koulutuksen ainoaksi tarkoitukseksi.
Orpon ja Purran sinimusta hallitus on muutenkin suunnitelmillaan lanseerannut itseään käytännössä koulutusvastaisena hallituksena. Aikeet leikata vapaasta sivistystyöstä (tuhoten täten monenlaisen aikuiskoulutuksen alueellista kattavuutta) ja perusopetustakin rahoittavien kuntien valtionosuuksien indeksistä sekä lakkauttaa aikuiskoulutustuki ovat jatkuvan oppimisen ja työllisyyttä tukevan uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksien vastaisia käytännön toimia.
Sivistystä kansanvaltaisuuden eteen
Koulutuksen markkinaehtoistamista parempi vaihtoehto kuulostaa ainakin minun korvaan valoisammalta: tietojen ja taitojen aktiivinen ja vuorovaikutteinen oppiminen, joka tähtää ihmisinä kehittymiseemme, elinolojemme parantamiseen, eriarvoisuuden torjumiseen, yhteiskunnallisten epäkohtien ratkaisuun sekä demokratian ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.
DSL:ssä näemme, että välineitä maailman ymmärtämiseen ja työkalut muutokseen on mahdollista löytää yhdessä opiskellen. Opiskelu yhdessä muiden kanssa kartuttaa ihmisen tietoja ja taitoja toimia yhteisössä, tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kohottaa yleistä sivistystasoa.
Tuemme ihmisten omaehtoista perehtymistä rauhan, humanismin, demokratian ja sosialismin aatteisiin sekä niiden perustalta saavutettuun kulttuurin, tieteen, taiteen ja yhteiskunnan kehitykseen.
Osaaminen näkyviin -viikon verkkosivut
Jiri Mäntysalo
DSL:n koulutus- ja tiedotussihteeri