Nuorten ja perheellisten kesäleirin 2019 satoa

Kesäleiri

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön ja DSL:n 5.–7.7. järjestämällä Nuorten ja Perheellisten kesäleirillä suunniteltiin kuinka sosialistinen neuvosto toimisi yhteiskunnan perusyksikkönä. Lisäksi kehiteltiin selkokielisiä tapoja puhua marxilaisuuden tärkeistä avaintermeistä.

Seuraava teksti on koottu leirin ryhmätöiden ja iltakeskustelujen pohjalta:

Yhteisöllistetty neuvosto (sosialistinen neuvosto)

Yhteisöllistetyn (sosialistisen) yhteiskunnan perusyksikkö on neuvosto. Neuvostojen kesken vallitsee yhteisesti jaetut periaatteet, joiden mukaan toimitaan ja joista ei saa liiaksi poiketa esimerkisi luokkayhteiskunnan uudelleen asettamiseksi. Jos jokin neuvosto rikkoo yhteisöllismin periaatteita vastaan liian vahvasti, voidaan se painostaa oikealle tielle sulkemalla se muiden neuvostojen tuottamien resurssien ulkopuolelle. Jos äärimmäinen tilanne vaatii väkivallan käyttöä, kerätään muista neuvostoista vahtijoukot (miliisit) hoitamaan tilanne. Vahtijärjestelmä on tarpeellinen, mutta supistettu jäänne ajasta, jolloin omiminen (kapitalismi) oli yhä olemassa ja yhteisöllistä puolustusjoukkoa tarvittiin alistettujen ylivallan (proletariaatin diktatuurin) turvaamiseen.

Pääsääntöisesti yhteisöllistetty yhteiskunta toimii ilman väkivaltakoneistoa, sillä koulutusjärjestelmä ja luokkien puute kasvattavat ihmisiä siinä määrin, ettei valvontaan ja pakottamiseen ole juurikaan tarvetta. Maailman neuvostot kontrolloivat resurssien tuottamista ja jakamista. Resurssien kuten metallien, puun, öljyn jne. kerääminen tapahtuu tarpeen ja ympäristön kestävyyden asettamissa rajoissa, niin että vältetään ylikulutus. Tietokoneiden, tietoverkkojen ja asiantuntijoiden yhteistoiminnalla kaikille maailman neuvostoille varataan niiden tarvitsemat vähimmäisresurssit, joita tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen. Lisäksi resursseja varataan sellaisiin suurempiin projekteihin, kuten avaruusohjelmaan, jotka eivät ole suoraan neuvostojen toimintaan liittyviä. Ylijäävät raaka-aineet ovat tämän jälkeen neuvostojen välisen ”resurssirahalla” käytävän sisäisen kaupan piirissä, missä neuvostot toimivat keskenään markkinamallisesti.

Neuvostoja on monen kokoisia, mutta läheisimmin normaalin yhteisöllistisen neuvostolaisen elämään liittyy häntä lähinpänä olevat työ, asuinpaikka ja kuntaneuvostot. Työ ja asuinpaikkaneuvostojen välinen erotus on häilyvä sillä useat neuvostolaiset asuvat siellä missä tekevät työtänsä. Neuvostojen sijainti ja asutus on tarkoituksella hajautettu resurssien käytön ja keräämisen tehokkuuden aikaansaamiseksi. Ainoastaan raskasteollisuus on sijoitettu perinteisen kaupunkimaisesti satamien ja rautatieliikenteen solmukohtiin, missä lukuisat työpaikkaneuvostot muodostavat eräänlaisen kaupungin tiiviille alueelle. Maalla on selvästi väljempää. Hajautetulla alueella olevat runsaat lähipalvelut, joita on saatavissa kaikkien neuvostojen sisällä vähentävät tarvetta matkustaa ja kuljettaa tuotteita neuvostojen välillä.

Neuvostot pyrkivät olemaan sisäisesti mahdollisimman itsetuottavia ruuan ja välttämättömyystarvikkeiden suhteen. Tavaroista ja työkaluista pyritään tekemään mahdollisimman kestäviä ja tarpeen tullen korjattavia. Neuvostolaiset pitävät myös yllä ahkerasti korjaus, käsityö ja maataloustaitoja, jolloin ulkopuolista apua tarvitaan vain erikoistilanteissa. Yhteisöllistetty yhteiskunta laittaa paljon merkitystä maanviljelyksen kehittämiseen. Neuvostoja ympäröivät pellot, joihin asutuksesta syntyvä uloste ohjataan lannoittamaan ruuantuotantoa, mikä korjaa maaperän köyhtymisen ongelmia. Myös bioteknologiaa ja uusia maanviljelyn menetelmiä kuten meriviljelyä kehitetään eteenpäin. Neuvostojen ravinnontuotanto on painottunut kasvis- ja hyönteisravintoon, mutta myös pienimuotoista eläintuotantoakin harjoitetaan neuvoston sisäistä käyttöä varten. Useinpien maaseutuneuvostojen pihamailla ja ympäristössä voi nähdä kanoja, vuohia, lampaita, mehiläispesiä ja hevosia. Hevoset ovat ympäristöystävällinen ja miellyttävä kulkuväline, jota yhteissöllismin kiireettömässä ilmapiirissä käytetään mielellään lyhyeen matkustamiseen.

Tietysti asioiden täytyy myös liikkua neuvostojen välillä. Yleensä neuvostot kuljettavat ylijäämätuotteensa myyntiin alueelliselle kauppahallille, jossa useat neuvostot vaihtavat tuotteita tosiinsa. Tätä varten käytetään kaasu- tai vetykäyttöisiä autoja, joiden omistus on neuvostojen yhteinen. Kauemmaksi tuotteet ja ihmiset kuljetetaan raideliikenteen välityksellä näistä markkinahalleista ja niiden keskuksista. Tavaranvaihto neuvostojen välillä etäämmäksikin on yllättävän helppoa, sillä neuvostot voivat vertailla mitä tuottavat verkon (internet) avulla ja myydä tuotteita myös sen välityksellä. Erotuksena kapitalismiin on, että asiat tulevat perille ilman suurta kiirettä ja jos ne hankitaan kaukaa voi tilauksen toimitus kestää.

Neuvostojen sisäisesti on paljon kokeiluja erilaisista yhteisomistuksen muodoista. Ajoneuvot ja erilaiset tuotantovälineet ovat yhteisöllismin mukaisesti yhteisöllistetty. Monet muut asiat ovat ihmisten omaa omaisuutta. Neuvostojen sisäisesti kaikkien neuvostolaisten ja lyhyen aikaa vierailevien ihmisten perustarpeet korvataan täysinäisesti. Kaikkien kuitenkin odotetaan työskentelevän yhteisön hyväksi kykyjensä mukaan. Työn tekemisestä saa työn raskaudesta ja vaativuudesta riippuvan työsetelin, jonka avulla voi hankkia tavaroita neuvoston sisäisestä valikoimasta. Tätä työseteliä ei voi luovuttaa toiselle, joten sitä ei voi kerätä ja käyttää kuten rahaa esimerkiksi ostamalla epämieluisia tehtäviä pois itseltään.

Työtehtävien sisäiset palkkaerot eivät ole suuria ja niiden tuottama korvaus perustuu enemmän niiden rasittavuuteen kuin arvostukseen. Muutenkin työtehtävien kierto on suurta ja ihmisten oletetaan tekevän monia erilaisia tehtäviä. Työtehtäviä kierrätetään runsaasti ja esimerkiksi lääkäri viettää muutaman kuukauden vuodesta suorittamassa taimien istuttamista ympäristötuhoalueella. Tästä seuraa laaja ymmärrys toimimisesta eri tehtävissä ja ymmärrys niiden tekijöitä kohtaan. Ei ole varsinaista lajittelua hanttihommiin, koska kaikki tekevät niitä ja yleensä niistä saa kelvollisen korvauksen.

Neuvoston sisäisesti harrastetaan, taiteillaan ja eletään kulttuurisesti rikkaassa ja älyllisesti virkeässä ympäristössä. Ei ole tavatonta, että töiden jälkeen neuvoston yhteisessä illanviettotilassa suunniteltaan, pohditaan, filosofoidaan ja riidellään siitä, miten neuvosto voisi viedä itsesä lähemmäksi seuraava vaihetta eli yhteistämistä (kommunismia). Vaikka tähän on vielä matkaa on yhteiskunta matkalla kohti oikeaa polkua ihmiskunnan seuraavaan vaiheeseen.

Koonnut ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta DSL:n Jari Karttunen

Selkokielisen marxistisen termistön kehittelyä.
Selkokielisen marxilaisen termistön kehittelyä…