Euroopan vasemmistolaisten sivistys- ja tutkimusjärjestöjen transform! -verkoston vuosikirja 2020 on julkaistu. Kirjassa pohditaan mikä on Euroopan rooli uudessa moninapaisessa maailmanjärjestyksessä. Globaali hegemoninen järjestys järkkyy – mitä vaikutuksia tällä on? Miten tämä vaikuttaa demokratiaan ja työläisiin?
Kaksipäiväisessä matalan kynnyksen seminaarissa paneudutaan työajan teemoihin. Seminaarissa käydään monenlaisia ja moniäänisiä keskusteluja, esitetään aloitteita sekä pohditaan ja visioidaan työelämän tulevaisuutta Euroopassa.
Euroopan vasemmistolaisten sivistys- ja tutkimusjärjestöjen transform! -verkoston vuosikirja 2019 on julkaistu. Vuosikirjassa pohditaan muun muassa miten työläisten järjestäytyminen on mahdollista työelämän pirstaloitumisen aikakaudella, kuinka vasemmiston tulisi asemoida itsensä suhteessa Eurooppaan, ja minkälaisia haasteita nykyiset kehityssuunnat luovat vasemmistolaiselle strategialle.
Euroopan unionissa vallitsee ilmeisesti rauhan hetki. Vaatimaton talouden tervehtyminen on pohjana niille melko optimistisille julistuksille ja aloitteille Euroopan tulevaisuutta koskien. Joillakin syrjäisemmillä seuduilla, kuten omallamme, eräiden talouskuriin perustuvien toimenpiteiden kääntäminen päinvastaiseksi on antanut uskottavuutta sille ajatukselle, että Euroopan nykyiselle politiikalle on vaihtoehtoja. Kreikka, Kreikalle annettu uhkavaatimus, nykyinen tilanne ja nykyisen tilanteen syyt ovat unohdettuja asioita.
Kerran Euroopan monikulttuurisin valtio Puola on nykyään maanosan homogeenisin. Etniset vähemmistöt muodostavat alle 2 % koko väestöstä. Silti etno-nationalistinen radikaali oikeisto populismi voimistuu.
Euroopan unioni kääntyi uusliberalistiseksi projektiksi 1980-luvulta alkaen. En näe, että me vasemmalla olisimme millään lailla yrittäneet ottaa eurooppalaisuuden käsitettä haltuun. Meillä oli antaa vastauksia, muttemme avanneet keskustelua enempää. Emme tuoneet sitä joukkojemme ulkopuolelle, laajempien massojen tietoisuuteen. Nähdäkseni puhumme uudenlaisesta haltuunottamisesta nyt ensi kertaa, kun Eurooppa on tienhaarassa. Käsitteen uudelleen haltuunottaminen tarkoittaa ymmärryksemme mukaan sellaista EU-piireissä tapahtuvaa eurooppalaista yhdentymistä, jonka tulisi ajaa kaikkien marginalisoitujen, sorrettujen ja syrjittyjen etua. Tämä projekti olisikin nähtävä alhaalta ylöspäin lähtevänä mallina, kun Euroopan yhtenäisyysprosessi on päinvastoin mielletty ylhäältä alaspäin toteutettuna projektina. Eurooppa, Euroopan unioni on koettu jonkinlaisena ulkopuolisena voimana.
Jos 2,5 ihmisen saapuminen Eurooppaan, vuodesta 2015 lähtien, nähdään ratkaisemattomana ongelmana, mitä se tarkoittaa 62 miljoonalle pakolaiselle maailmanlaajuisesti? Tässä kohtaa mieleen ponnahtavan kysymyksen ei tulisikaan tarkastella asiaa siten, kuinka 500 miljoonan asukkaan Eurooppa kykenee integroimaan 2,5 miljoonaa pakolaista, vaan kuinka nämä 500 miljoonaa ihmistä onnistuvat integroimaan itsensä maailmaan, jossa väestö tulee koostumaan 10 miljardista ihmisestä muutaman vuosikymmenen kuluessa.
Oikeistokonservatiivien totalitarismi-kerronnassa on tärkeää esittää Hitlerin kansallissosialismi ja kommunismi saman kolikon eri puolina, kahtena ääripäänä. Ymmärtääksemme tämän ohjelman, sen taustalla vaikuttavan dynaamisen keskustelun ja sen sisältämät demokraattiset haasteet, meidän tulee ensiksi ottaa tarkasteltavaksemme historiallinen tausta ja EU-tason tärkeimmät kehitykset ja avaintekijät.
Lexit on kansainvälinen tutkijoita ja poliittisia toimijoita yhdistävä verkosto, joka ajaa vasemmistolaista eroa uusliberaaleista EU-rakenteista. Lexit-verkoston mukaan demokraattiset oikeudet, hyvinvointivaltio ja julkinen sektori ovat EU:ssa vaarassa. Sen vuoksi Euroopan edistyksellisten voimien pitää esittää toimivia ja uskottavia vaihtoehtoja nykyiselle autoritaariselle ja Lue lisää …
Brexit, populismi, velkakriisi, muuttoliikkeet, talouskuri. Julkisessa keskustelussa näissä kysymyksissä päästetään esiin vain kaksi kilpailevaa oikeiston näkemystä: uusliberaali valtavirta ja populistinen muukalaisviha. Entä mikä on työväenliikkeen vastaus? Demokraattisen Sivistysliiton järjestämässä keskustelussa politiikan tutkijat ja tekijät päästetään pohtimaan vaihtoehtoja raja-aitojen ja suurpääoman Lue lisää …
