Historiallisen kehityksen tasot materialistisen historiakäsityksen mukaan

Marxilaisen historiakäsityksen mukaan ihmiskunta on kulkenut läpi useita vaiheita, jotka ovat eroteltava toisistaan. Jokainen vaihe perustuu tiettyyn tuotantotapaan, joka puolestaan ilmaisee itsensä tietyntyyppisessä yhteiskunnallisten luokkien järjestelmässä. Nämä luokkien väliset suhteet heijastavat itsensä edelleen rakenteeseen, psykologiaan, moraaliin, lakeihin ja uskontoon.

”Pimeyden sydän” Kongon vapaavaltio 1894-1908

Vuonna 1884 kuningas Leopold II sai eurooppalaisten siirtomaavaltioiden päätöksellä henkilökohtaiseksi omaisuudekseen läntisen Euroopan kokoisen alueen, jolla asui noin 30 miljoonaa ihmistä. Leopoldilla oli täydet vapaudet kehittää, sivistää ja hyödyntää aluetta tahtonsa mukaan eurooppalaisten tieteellisten ja humanitääristen velvoitteiden mukaisesti. Näin syntyi Kongon vapaavaltio, jolla on kunnia olla koko imperialismin likaisen historian inhottavin esimerkki kaikista järjestelmän huonoimmista piirteistä.

Taloudelliset tekijät työväenvallankumouksen sytyttäjinä

Oikeiston suunnalta usein väitetään, että Suomen työväestö ja köyhät maatyöläiset nousivat vuonna 1918 sisällissotaan johtaneeseen kapinaan silkkaa ilkeyttään, tyhmyyttään ja kateuttaan. Kansa oli kuitenkin alkanut jakaantua kahtia jo kauan ennen syksyä 1917. Luokkasodan todelliset syyt ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Useimmat näistä syistä olivat luonteeltaan taloudellisia. Jotta ymmärtää miksi sotaan ajauduttiin on tarkaseltava tätä historiaa.