Harri Kiiskisen Reunahuomautus ruotii eriarvoistuvaa EU-Suomea

reunahuomautus

Mikä merkitys jää yleismaailmallisille ihmisoikeuksille, moraalille ja sivistysvaltion määritteille silloin, kun kaikesta tehdään kauppatavaraa ja ihmisyys alistetaan kapitalismin logiikalle, kysyy Harri Kiiskinen elokuussa ilmestyvässä kirjassaan Raunahuomautus. – Onko yhteisvastuulle sijaa urapoliitikoiden EU-Suomessa, jossa ministerit ja kansanedustajat toimivat Brysselin edustaman eliitin kumileimasimina ja valtamedia, sekä perinteinen vasemmisto ruokailevat suurpääoman pöydässä?

Miten käy lähipalvelujen ja demokratian? Uusi suunta sote-uudistukselle

DSL järjesti yhdessä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton kanssa Suomen sosiaalifoorumissa 25.4.2015 seminaarin ”Miten käy lähipalvelujen ja demokratian? Uusi suunta sote-uudistukselle”. Seminaarissa korostettiin lähipalvelujen, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja riittävän rahoituksen merkitystä.

Jari Heinonen: Uuden hyvinvointimallin rakentamisessa tarvitsemme marxilaisuutta

Jari Heinonen

Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat Kommunistisessa manifestissa vuonna 1848: ”Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten suhteiden alituinen järkkyminen, ainainen epävarmuus ja liikunta erottavat porvariston aikakauden kaikista muista”. Näin todella on tapahtunut. Kapitalistinen yhteiskunta on ollut jatkuvassa rakennemuutoksessa. Tätä muutosta Marx ja Engels jo nuorina miehinä lähtivät pohtimaan.

Camilla Kantola: Marx sosiologien käytössä – luokkatutkimuksesta Suomessa ja Britanniassa

Camilla Kantola

Marxilaisuus on historiallisesti ollut tärkeä osa sosiologista luokkatutkimusta sekä Suomessa että Britanniassa. Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani molempien maiden sosiologisia tutkimusartikkeleita yhteiskuntaluokista vuosilta 1970-2010 ja niiden moninaisia teoreettisia taustoja. Marxilaisuus on noussut esiin Britanniassa eri tavoin kuin täällä.

Antti Ronkainen & Joel Kaitila: Luokkapolitiikka finanssikapitalismin kriisissä

Antti Ronkainen

Karl Marxin teoria kapitalismista kuvaa pääoman kasautumista epävakaana ja ristiriitaisena prosessina. Teorian etu suhteessa uusklassisiin, institutionaalisiin ja keynesiläisiin talousteorioihin on siinä, että se korostaa ristiriitojen ja luokkien kamppailujen merkitystä kapitalismin historiallisessa kehityksessä. Luokkaristiriidoista seuraa, että kriisit ovat kapitalistisessa talousjärjestelmässä välttämättömiä eivätkä poikkeuksellisia episodeja.

WordPress theme: Kippis 1.15